Puukaupassa maltti on nyt valttia

08.3.2022

Puun tuonti Venäjältä loppuu – Kotimaisen puun tarve kasvaa

Puun tuonti Venäjältä on tässä tilanteessa mahdotonta Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan johdosta. Venäjälle asetettujen pakotteiden myötä kaupankäynti vaikeutuu. Metsä- ja energiayhtiöt ovat ilmoittaneetkin lopettavansa puun tuontia Venäjältä. Myös Venäjän PEFC sertifioitu puu on luokiteltu konfliktipuuksi. Raakapuun lisäksi sahatavaran ja puutuotteiden tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä EU-maihin tyssää.

Näillä on suuri vaikutus koko metsäsektorille. Metsänomistajien kannattaa katsoa markkinoiden kehittymistä nyt rauhassa. Kotimaasta löytyy riittävästi puuta markkinoille. Puukauppojen valmistelu, kilpailutus ja korjuun valvonta metsänomistajien etujen mukaisesti metsänhoitoyhdistysten kautta ovat ainoat keinot luoda oikeudenmukainen ja toimiva puumarkkina tässäkin tilanteessa.

Puun tuonti mahdollista korvata kotimaisella puulla

Puun tuonti Venäjältä on tullut tiensä päähän. Ukrainan sodan myötä kaupankäynti Venäjän kanssa on moraalitonta ja käytännössäkin lähes mahdotonta. PEFC-sertifiointijärjestelmä on määrittänyt Venäjän puun konfliktipuuksi, joka ei täytä kestävän puuntuotannon kriteerejä.  FSC-sertifiointijärjestelmä ei ole vielä ottanut virallista kantaa Venäjän ja Valko-Venäjän puuhun.

Metsäyhtiöistä puun tuonnin alasajosta ovat ilmoittaneet Stora Enso ja Metsä Group. UPM:n kemiallisen teollisuuden lakon johdosta Venäjän tuonti on muutenkin ollut alkuvuoden katkolla, joten UPM ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä puun tuonnista. UPM:n lakon vaikutukset Suomen puunhankinnassa ovat kuukausittain lähes samaa suuruusluokkaa kuin mitä Venäjän puun tuonti kokonaisuudessaan on. Venäjän puun tuonti oli viime vuonna yhteensä 9 miljoonaa kuutiometriä, joka kattaa suurimman osan puuntuonnin kokonaisuudesta Suomeen (12 M.m3).

Venäjän puun tuonnista 4 miljoonaa kuutiometriä on koivukuitua ja toiset 4 miljoonaa kuutiometriä haketta. Pyöreän havupuun tuonti olikin määrä loppua vuoden vaihteeseen Venäjän itse asettamien tuontirajoitusten johdosta. Hakkeesta vajaa 2 miljoonaa kuutiometriä on arvioitu suuntautuvan suoraan energiakäyttöön. Suurimmat vaikutukset puun tuonnin loppumisesta Venäjältä kohdistuukin koivukuituun ja energiahakkeeseen erityisesti Itä-Suomessa. Tällä on toki suuret vaikutukset koko Suomen logististen puuvirtojen uudelleen järjestäytymiseen.

Koivukuidun tuonnin on sanottu olevan Suomen puumarkkinoita täydentävä puutavaralaji. Sen saatavuutta sekapuuna on pidetty haastavana. Koivukuidun tuontia on pidetty perusteltuna, koska se lisää investointien kautta muun puun käyttöä Suomessa. Tämä on ollut osin yksipuolinen näkemys asiasta.

Koivua on saatavilla Suomesta kuitenkin hyvin. Koivun osuus uusimman VMI mittauksen mukaan Suomen puuvaroista on 418 miljoonaa kuutiometriä. Vuotuinen kasvukin on ollut pitkään lähes 20 miljoonaa kuutiometriä, kun kotimaiset hakkuut ovat olleet keskimäärin puolet kasvusta, 10 miljoonaa kuutiometriä. Lyhyellä aikavälillä koivukuitua on kotimaasta saatavissa.

Pidemmällä aikavälillä pitää panostaa puuston kasvuun ja koivun osuuteen metsänhoidossa. Energiakäyttöön kohdistuvan hakkeen määrä Venäjältä on ollut kohtuullisen suuri, parikymmentä prosenttia, jos sitä verrataan metsähakkeen kotimaiseen käyttöön. Suurin ongelma saatavuudessa voi kohdistua yksittäisiin voimalaitoksiin erityisesti Itä-Suomessa. Toisaalta nuoren metsän harvennusrästit ovat olleet pitkään tiedossa. Haasteena voi olla korjuukaluston riittävyys.     

Metsänhoitoyhdistyksien rooli puukaupan toimivuudessa ratkaiseva

Metsänhoitoyhdistykset suurimpana palveluntarjoajana ajavat yksityismetsänomistajien etua. Yksityismetsänomistajilla on ratkaiseva rooli puun tarjonnasta Suomessa. Kotimaisesta puun käytöstä yli 80 prosenttia on yksityismetsänomistajien puuta. Metsänhoitoyhdistyksien rooli korostuu puuntuonnin romahtamisen myötä. Metsänhoitoyhdistyksien kautta puukaupan valmistelu ja kilpailuttaminen ovat ainoita keinoja, jotka voivat ylläpitää Suomessa yksityismetsänomistajien puukauppojen oikeudenmukaista kohtelua. Metsänhoitoyhdistyksien jäsenenä metsänomistaja on koko puukaupallisen edunvalvonnan piirissä. Metsänhoitoyhdistyksien korjuupalvelulla on keskeinen rooli puuntuonnin kannalta tärkeimpien korvattavien puutavaralajien, koivukuidun ja energiapuun, saatavuuden mahdollistamisessa. Metsänomistajat voivatkin olla rauhallisin mielin turvautumalla metsänhoitoyhdistyksien palveluihin, vaikka maailma tuntuukin muuten tällä hetkellä kuinka turvattomalta.

 

Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

 

Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https://www.mtk.fi/puumarkkinat