Blogi
Tervetuloa viihtymään blogiemme pariin. Bloggaajinamme toimivat pääasiallisesti Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n asiantuntijat sekä metsänomistajat.
Monimuotoisuutta neljältä vuosikymmeneltä
Saara Koskinen
Valtakunnallinen
Saara Koskinen saa omassa roolissaan luonnonhoidon erityisasiantuntijana puhua riistaelinympäristöistä, monimuotoisuudesta, säästöpuista ja suojakaistaleista sekä käydä mielenkiintoisia keskusteluja ”esteettisesti hyvännäköisen metsän” käsittelystä.
Vuoden pimein aika – maastovaatteiden värillä on väliä
Taina Kekkonen
Valtakunnallinen
Elämme vuoden pimeintä aikaa. Päivät lyhenevät lyhenemistään ja kellojakin siirrettiin jälleen tunti kesään päin, eli illan hämärä tulee entistäkin aikaisemmin. Siksipä kirjoittelenkin seuraavat kappaleet näkyvyydestä, sillä hämäryydestä huolimatta jokaisen meistä tulisi tulla nähdyksi.
Hiilipalvelulla lisätuloa metsänomistajalle
Hanna Yrjölä
Valtakunnallinen
Metsänomistajat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sekä ekosysteemipalveluiden taloudellisesta hyödyntämisestä. Nyt Metsänhoitoyhdistykset ovat vastanneet tähän huutoon kehittämällään Hiilipalvelulla, jonka avulla metsänomistaja voi laajentaa ansaintamahdollisuuksiaan samalla, kun kasvattaa hyvää.
Metsätilan arvo netistä näppäilemällä - helppoa kuin heinänteko!
Jouni Tiainen
Valtakunnallinen
Kaikkien isojen puunostajien ja jopa yhden pankin sivuilla voi yrittää määrittää metsätilansa arvon. Vaikka taustalta voi löytyä sinänsä ihan todellista tietoa tehdyistä metsätilakaupoista, ei niillä ole mitään tekemistä juuri sinun metsäsi kanssa. Ehkä sijaintipaikkakunta ja suunnilleen sama pinta-ala. Kaikki metsätilat ovat erilaisia. Tarvitaan melkoinen määrä tietoa ja kokemusta, että osaa vertailla omaa metsäänsä toteutuneisiin kauppoihin.
HCV-kartat riski metsäomaisuuden näkökulmasta – kyse ei ole pelkästään lahopuusta tai teollisuuden puunhankinnasta
Annakaisa Heikkonen
Valtakunnallinen
FSC-sertifiointiin liittyvien HCV-karttojen lahopuutiedon on uutisoitu olevan hataralla pohjalla. Kartat on yksi näkökulma monimutkaiseen HCV-keskusteluun.
Metsätaloutta, hiilinielua ja luonnonhoitoa
Sakari Tikka
Valtakunnallinen
Puoli vuotta sitten erehdyin menemään Twitteriin. Yllätyin täysin, että minun metsäni olikin väärin kasvatettu. Siellä olisi ilmeisesti pitänyt olla lahoavaa, hyönteisten syömää ja taloudellisesti arvotonta maalahopuuta 100 mottia hehtaarilla. Ei, minut oli opetettu jo kotona, että metsästä kun otetaan puuta, niin uusi metsä on saatava aikaan, vaikka istuttamalla.
Itikoita! – ja muutamia torjuntakeinoja
Taina Kekkonen
Valtakunnallinen
Itikat ovat ylittäneet alkukesästä uutiskynnyksen jo useasti. Lehtien palstoilla ja TV-uutisissa on ihmetelty itikoiden määrää, arveltu populaation kehittymistä ja jaettu toinen toistakin parempia vinkkejä itikoiden karkottamiseen.
Metsäasiantuntijalla ja metsäasiantuntijalla on eroa
Petri Pajunen
Valtakunnallinen
Metsänhoitoyhdistyksessä otettiin kymmenen vuotta sitten käyttöön metsäasiantuntija-nimike, joka kuvastaa erinomaisesti metsätoimihenkilön monipuolista osaamista läpi metsän kiertokulun ja vastuullista toimenkuvaa metsänomistajapalveluiden tuottamisessa.
Jatkuva kasvatus – yksi työkalu metsänomistajan ja metsäammattilaisen työkalupakissa
Harri Välimäki
Valtakunnallinen
Liikkeellä on paljon virheellistä tietoa ja uskomuksia liittyen metsien jatkuvan kasvatuksen kaikkivoipaisuuteen. Jatkuva kasvatus eli metsien hoitaminen eri-ikäisrakenteisena ei kuitenkaan ole mikään autuaaksi tekevä metsänkasvatuksen mullistava uusi ihmemenetelmä.
Metsänomistaja ilmastonmuutoksen hillitsijänä
Markus Nissinen
Valtakunnallinen
Luonto ei ehdi sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan nopeaan lämpenemiseen. Vaikka fossiilipäästöjen raju vähentäminen on ainut todellinen tapa pysäyttää ilmastonmuutos, tarvitsemme tehokkaita keinoja muutoksen hillintään.
Postikorttimaisemia ja kylmiä väreitä talvisessa metsässä
Taina Kekkonen
Valtakunnallinen
Vuodet eivät onneksi ole veljeksiä keskenään ja niinpä näyttäisi näin tammikuun alkupuolella, että Mikkelin korkeudellekin saataisiin ihan oikea talvi. Talven tunnusmerkkeinä pidettäköön mm. pakkasella olevaa lämpötilaa ja maassa olevaa lunta, jota on sen verran, että auto ei kulje auraamattomalla tiellä. Ehdoton plussa talvelle olisi, jos maa olisi lumen alla roudassa. Koska kaikkea toivomaansa ei voi saada, niin tänäkin vuonna lumi satoi sulaan maahan.
