Metsävähennyksen korotusta odotetaan voimaan vuoden 2026 alussa
Valtakunnallinen
Hallituksen esitys metsävähennyksen korotuksesta 75:een prosenttiin annettiin eduskunnalle toukokuun alussa, ja se on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä. MTK pitää esitettyä lainmuutosta tärkeänä panostuksena pitkäjänteiseen perhemetsätalouteen.
Metsänomistaja on voinut nykyisin vähentää vähennyksenä enintään 60 prosenttia veronalaisen metsätalouden pääomatulosta, jonka on saanut metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä. Metsävähennyksen korotus on kirjattu hallitusohjelman tavoitteisiin ja keväällä 2025 valtiovarainministeriö tiedotti vähennysprosentin korottamisesta enintään 75:een. Lisäksi metsävähennyksen enimmäismäärä nousee nykyisestä 60:stä 75 prosenttiin metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista.
Yleinen lähtökohta verojärjestelmässämme on se, että tulonhankkimiskustannukset saadaan vähentää täysimääräisesti. Ristiriitaista on, että ko. puuston hankintamenosta saadaan metsätalouden tuloverotuksessa vähentää vain 60 prosenttia.
”MTK on pitkään vaatinut, että metsävähennys tulee nostaa vastaamaan puuston todellista osuutta metsän hankintamenosta. Puuston osuus metsän hankintamenosta on tyypillisesti 90-95 prosenttia”, MTK:n veropolitiikasta vastaava johtaja Timo Sipilä kommentoi.
Metsävähennys käytännössä
Metsävähennystä käyttämällä voit vähentää osan metsätilan ostohinnasta jo metsätilan omistusaikana puun myyntitulosta. Vähennyksen yhteydessä puhutaan metsävähennyspohjasta.
Metsävähennyspohjaksi kutsutaan sitä osuutta metsän ostamisen kuluista, josta voi saada metsävähennyksen. Metsävähennyspohja olisi siis uudistuksen myötä 75 % metsän hankintamenosta.
Hankintameno muodostuu metsätilan ostamisen kuluista, kuten tilasta maksetusta kauppasummasta, varainsiirtoverosta, lainhuudatuksen kuluista sekä määräalan osalta määräalan lohkomiskustannuksista. Jos kaupan kohteena olleella kiinteistöllä on myös rakennuksia tai peltoa, näiden osuutta tilan arvosta tai kaupan muista kustannuksista ei lasketa metsävähennyspohjaan. Metsävähennyspohjaa voi muodostua vain metsämaalta.
Ajankohtaista
Metsänhoitoyhdistykset Keski-Savo ja Pohjois-Savo suunnittelevat yhdistymistä
Valtakunnallinen
Tavoitteena entistä vahvempi palvelu metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukset ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen fuusiosta. Fuusion myötä syntyy entistä vahvempi metsänomistajien oma asiantuntijaorganisaatio
MTK vauhdittaa luonnonarvomarkkinoita perustamalla ostajarenkaan
Valtakunnallinen
Ympäristöministeriö julkaisi 1. kesäkuuta luonnonarvomarkkinoiden kansallisen tiekartan, jonka yhteydessä korostettiin ostajien keskeistä roolia markkinoiden käynnistämisessä ja kasvattamisessa. Kehityksen vauhdittamiseksi Suomeen perustetaan uusi yhteistyömalli, ostajarengas, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
Juurikääpä leviää pohjoiseen – ensimmäiset havainnot männynjuurikäävästä tehty Pohjois-Pohjanmaalla
Valtakunnallinen
Juurikääpäsienten aiheuttamat vuotuiset menetykset ovat n. 50 milj. € maassamme. Tuhot ovat suurimmat Etelä-Suomessa. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuusentyvilahoa harvakseltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vanhoissa, yli-ikäisissä ja tiheissä tuoreen kankaan kuusikoissa.
