MTK: Uusittu lunastuslaki on iso parannus omaisuuden suojaan
Valtakunnallinen
MTK pitää eduskunnan tänään hyväksymää uutta lunastuslakia isona ja tärkeänä parannuksena maanomistajien omaisuuden suojaan. Omaisuuden suoja on ollut heikkoa erityisesti kaavoituksessa, sähkölinjakorvauksissa ja muussa infran rakentamisessa. Maanomistajien neuvotteluasema lunastusuhan alla on tähän saakka ollut olematon.
”MTK on ajanut lunastuslain uudistamista pitkäjänteisesti. Jo Vanhasen II hallitus selvitti aloitteestamme omaisuuden suojaa ja oikeusturvaa koskevat kehittämistarpeet. Siitä saakka olemme tehneet asiassa tiivistä yhteistyötä jokaisen hallituksen ja kulloisenkin oikeusministerin kanssa. Tämä on meille järjestönä iso päivä”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.
MTK on saanut omaisuuden suojan tehostamisen mukaan kolmen viimeisen hallituksen ohjelmaan. Varsinainen uudistuksen valmistelu käynnistyi vuonna 2017 silloisen oikeusministeri Antti Häkkäsen toimesta. Harmillisesti hallituksen aika loppui tuolloin kesken, eikä lakia ehditty hyväksymään. Häkkäsen johdolla kuitenkin kirjoitettiin perusta eduskunnan tänään hyväksymille pykälille. Nykyinen oikeusministeri Leena Meri on jatkanut siitä, mihin Häkkäsen työ aikanaan jäi. MTK kiittää hallitusta lunastuslain uudistuksen priorisoinnista hallituskauden alkuun ja eduskuntaa lain asiallisesta käsittelystä.
Lain eduskuntakäsittelyssä perustuslakivaliokunta otti historiallisen kannan omaisuuden suojan tärkeyden puolesta. Lausunto viitoittaa muutakin lainvalmistelua sekä viranomaistoimintaa tästä eteenpäin. Lunastuslain uudistus tarkoittaa konkreettisia muutoksia, sillä omaisuuden markkina-arvo on jatkossa määritettävä tavalla, joka johtaa omaisuuden korkeimpaan arvoon ja tämän päälle määrätään 25 prosentin korotus.
”1970-luvulla kirjoitetut pykälät uudistettiin nyt vastaamaan tätä päivää, ja näin maanomistajien neuvotteluasema paranee huomattavasti. Lunastuslain uudistus vaikuttaa nimittäin suoraan kaikissa niissä vapaaehtoisissa infran sijoittamissopimuksissa sekä maakaupoissa, joissa on olemassa lunastusuhka”, MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri painottaa.
Lakimuutoksen lisäksi eduskunta edellytti kiirehtimään sähkölinjojen lunastuskorvauksia koskevan selvityshenkilön työn käynnistämistä. Tarkoitus on selvittää, miten liiketoiminnan tuotto voitaisiin ottaa huomioon maanomistajakorvauksissa. MTK on esittänyt tähän erilaisia toteuttamiskelpoisia malleja ja tulevan selvityshenkilön kanssa näitä tullaan käymään aktiivisesti läpi.
”Omaisuudensuoja on länsimaalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja suomalaisuuden peruskivi. Kaavoitusta käsittelevä alueidenkäyttölaki on parasta aikaa lausunnoilla ja lakiehdotusta tulee omaisuuden suojan osalta vielä huomattavasti parantaa, joten MTK:n pitkäjänteinen työ jatkuu”, elinvoimajohtaja Kristeri lupaa.
Ajankohtaista
Metsänhoitoyhdistykset Keski-Savo ja Pohjois-Savo suunnittelevat yhdistymistä
Valtakunnallinen
Tavoitteena entistä vahvempi palvelu metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukset ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen fuusiosta. Fuusion myötä syntyy entistä vahvempi metsänomistajien oma asiantuntijaorganisaatio
MTK vauhdittaa luonnonarvomarkkinoita perustamalla ostajarenkaan
Valtakunnallinen
Ympäristöministeriö julkaisi 1. kesäkuuta luonnonarvomarkkinoiden kansallisen tiekartan, jonka yhteydessä korostettiin ostajien keskeistä roolia markkinoiden käynnistämisessä ja kasvattamisessa. Kehityksen vauhdittamiseksi Suomeen perustetaan uusi yhteistyömalli, ostajarengas, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
Juurikääpä leviää pohjoiseen – ensimmäiset havainnot männynjuurikäävästä tehty Pohjois-Pohjanmaalla
Valtakunnallinen
Juurikääpäsienten aiheuttamat vuotuiset menetykset ovat n. 50 milj. € maassamme. Tuhot ovat suurimmat Etelä-Suomessa. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuusentyvilahoa harvakseltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vanhoissa, yli-ikäisissä ja tiheissä tuoreen kankaan kuusikoissa.
