Metsämarssi 75 vuotta – miljardi kuutiota lisää puuta suomalaisiin metsiin

Valtakunnallinen

Suomalainen metsänhoito on ollut – ja on jatkossakin – vastuullisen ilmastotyön perusta, totesi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Metsämarssi 75 vuotta -tapahtuman avajaispuheessa Narinkkatorilla 10. kesäkuuta.

Ensimmäinen Metsämarssi järjestettiin vuonna 1950. Sen tavoitteena oli innostaa suomalaisia metsätöihin ja parantaa puuntuotantoa sodan jälkeisenä aikana. Edellinen tapahtuma pidettiin vuonna 2023.

Marttila muistutti, että metsillä on ollut tärkeä rooli Suomen elinvoimassa.

"Metsäväki uskoo tulevaisuuteen. Puusta jalostetut tuotteet ovat osa ratkaisua, kun maailma siirtyy pois fossiilitaloudesta. Metsänomistajat ovat sitoutuneet metsien terveyden ja kasvukunnon vaalimiseen. Suomen metsämalli on ainutlaatuinen – me osaamme yhdistää talouskäytön ja luontoarvot."

"75 vuotta Metsämarssia on ollut menestys, ja suomalaiset ovat saaneet elantonsa metsistä. Puun määrä suomalaisissa metsissä on kasvanut ensimmäisen Metsämarssin jälkeen miljardilla kuutiometrillä, ja tästä ilmastoteosta suurin kiitos kuuluu metsänomistajille," Marttila korosti.

Metsämarssin 75-vuotisen historian aikana metsien tilavuuden kasvun lisäksi metsien puuston kokonaispoistuma on ollut yli 4 miljardia kuutiota. Valtaosa poistumasta on päätynyt biotalouden raaka-aineeksi.

Ruotsinkielisen avauspuheenvuoron piti SLC:n metsävaliokunnan puheenjohtaja Otto von Frenckell.

Tietoiskuja kesäisessä Helsingissä

Metsämarssi-tapahtumassa kuultiin mm. metsäalan ammattilaisten tietoiskuja. MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari kertoi metsien luonnonhoidosta. Esille nousivat käytännön teot, joita metsänomistaja voi huomioida omassa metsässään. Puheenvuorossa käsiteltiin mm. tekopökkelöitä ja riistatiheiköitä. Tilaisuuden juontaja Sofia Tuisku muistutti Narinkkatorin yleisöä siitä, että metsänomistajista 80% pitää luonnon monimuotoisuutta omissa metsissään tärkeänä asiana.

Kenttäpäällikkö Juha Koivistoinen avasi tietoiskussaan metsäsertifiointia. Erityisesti puheenvuoron aikana käsiteltiin PEFC-sertifiointia metsänomistajan näkökulmasta. Koivistoinen nosti esille metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden sertifiointiasioissa.

Valtiovallan tervehdys

Metsämarssille valtiovallan tervehdyksen toi eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko. Risikko nosti esille metsien merkitystä suomalaiselle työllisyydelle, elinkeinoille ja kaikille suomalaisille. Metsänhoito ja metsänhoidon moninaiset tavoitteet on myös huomioitu hallitusohjelman tavoitteissa.

"Haluamme varmistaa, että metsänomistajat voivat jatkossakin hyötyä metsistään, ja että metsätalous ja metsäteollisuus tuovat työtä ja tuloja eri puolille Suomea", Risikko sanoi.

Kommenttipuheenvuoron piti MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, joka kävi läpi Metsämarssin historiaa. Yksi vuoden 1950 Metsämarssin tavoitteista oli metsien kasvun tuplaantuminen, jossa myös onnistuttiin, Tiirola korosti.

Tiirola muistutti kuulijoita myös metsänomistajien monista tavoitteista, joissa metsänhoitoyhdistyksien OmaMetsä-palvelu on suurena apuna. Laajat tavoitteet vastaavat myös yhteiskunnan laajoihin tavoitteisiin.

75-vuotisjuhlavuoden teemana on "Metsäisempi Suomi – sukupolvelta toiselle." Tapahtuman järjestävät MTK ry, SLC r.f. ja metsänhoitoyhdistykset.

Ajankohtaista

  1. Metsänhoitoyhdistykset Karhu, Pirkanmaa, Pohjois-Pirkka, Roine ja Satakunta yhdistävät toimintansa.

    Viisi metsänhoitoyhdistystä yhdistyy – Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomi aloittaa toukokuussa 2026

    Valtakunnallinen

    Metsänhoitoyhdistykset Karhu, Pirkanmaa, Pohjois-Pirkka, Roine ja Satakunta yhdistävät toimintansa. Uusi Metsänhoitoyhdistys Länsi- Suomi ry aloittaa toimintansa 1.5.2026.

    Lue lisää
  2. Suomen Metsäsäätiön apurahahaku taas avoinna

    Suomen Metsäsäätiön apurahahaku taas avoinna

    Valtakunnallinen

    Tämän syksyn apurahahaussa painotetaan tiedettä ja tutkimusta, lasten ja nuorten metsäkasvatusta sekä vaikuttajaviestintää.

  3. Suurjännitelinjat

    Uudistettu lunastuslaki on merkittävä parannus omaisuudensuojaan

    Valtakunnallinen

    Uudistettu lunastuslaki tuo metsänomistajille merkittävästi vahvemman omaisuudensuojan. Se takaa reilummat korvaukset sekä vahvistaa maanomistajien asemaa neuvotteluissa.

2025 © Metsänhoitoyhdistykset