Metsämarssi 75 vuotta – miljardi kuutiota lisää puuta suomalaisiin metsiin
Valtakunnallinen
Suomalainen metsänhoito on ollut – ja on jatkossakin – vastuullisen ilmastotyön perusta, totesi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Metsämarssi 75 vuotta -tapahtuman avajaispuheessa Narinkkatorilla 10. kesäkuuta.
Ensimmäinen Metsämarssi järjestettiin vuonna 1950. Sen tavoitteena oli innostaa suomalaisia metsätöihin ja parantaa puuntuotantoa sodan jälkeisenä aikana. Edellinen tapahtuma pidettiin vuonna 2023.
Marttila muistutti, että metsillä on ollut tärkeä rooli Suomen elinvoimassa.
"Metsäväki uskoo tulevaisuuteen. Puusta jalostetut tuotteet ovat osa ratkaisua, kun maailma siirtyy pois fossiilitaloudesta. Metsänomistajat ovat sitoutuneet metsien terveyden ja kasvukunnon vaalimiseen. Suomen metsämalli on ainutlaatuinen – me osaamme yhdistää talouskäytön ja luontoarvot."
"75 vuotta Metsämarssia on ollut menestys, ja suomalaiset ovat saaneet elantonsa metsistä. Puun määrä suomalaisissa metsissä on kasvanut ensimmäisen Metsämarssin jälkeen miljardilla kuutiometrillä, ja tästä ilmastoteosta suurin kiitos kuuluu metsänomistajille," Marttila korosti.
Metsämarssin 75-vuotisen historian aikana metsien tilavuuden kasvun lisäksi metsien puuston kokonaispoistuma on ollut yli 4 miljardia kuutiota. Valtaosa poistumasta on päätynyt biotalouden raaka-aineeksi.
Ruotsinkielisen avauspuheenvuoron piti SLC:n metsävaliokunnan puheenjohtaja Otto von Frenckell.
Tietoiskuja kesäisessä Helsingissä
Metsämarssi-tapahtumassa kuultiin mm. metsäalan ammattilaisten tietoiskuja. MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari kertoi metsien luonnonhoidosta. Esille nousivat käytännön teot, joita metsänomistaja voi huomioida omassa metsässään. Puheenvuorossa käsiteltiin mm. tekopökkelöitä ja riistatiheiköitä. Tilaisuuden juontaja Sofia Tuisku muistutti Narinkkatorin yleisöä siitä, että metsänomistajista 80% pitää luonnon monimuotoisuutta omissa metsissään tärkeänä asiana.
Kenttäpäällikkö Juha Koivistoinen avasi tietoiskussaan metsäsertifiointia. Erityisesti puheenvuoron aikana käsiteltiin PEFC-sertifiointia metsänomistajan näkökulmasta. Koivistoinen nosti esille metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden sertifiointiasioissa.
Valtiovallan tervehdys
Metsämarssille valtiovallan tervehdyksen toi eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko. Risikko nosti esille metsien merkitystä suomalaiselle työllisyydelle, elinkeinoille ja kaikille suomalaisille. Metsänhoito ja metsänhoidon moninaiset tavoitteet on myös huomioitu hallitusohjelman tavoitteissa.
"Haluamme varmistaa, että metsänomistajat voivat jatkossakin hyötyä metsistään, ja että metsätalous ja metsäteollisuus tuovat työtä ja tuloja eri puolille Suomea", Risikko sanoi.
Kommenttipuheenvuoron piti MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, joka kävi läpi Metsämarssin historiaa. Yksi vuoden 1950 Metsämarssin tavoitteista oli metsien kasvun tuplaantuminen, jossa myös onnistuttiin, Tiirola korosti.
Tiirola muistutti kuulijoita myös metsänomistajien monista tavoitteista, joissa metsänhoitoyhdistyksien OmaMetsä-palvelu on suurena apuna. Laajat tavoitteet vastaavat myös yhteiskunnan laajoihin tavoitteisiin.
75-vuotisjuhlavuoden teemana on "Metsäisempi Suomi – sukupolvelta toiselle." Tapahtuman järjestävät MTK ry, SLC r.f. ja metsänhoitoyhdistykset.
Ajankohtaista
Metsänhoitoyhdistykset Keski-Savo ja Pohjois-Savo suunnittelevat yhdistymistä
Valtakunnallinen
Tavoitteena entistä vahvempi palvelu metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukset ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen fuusiosta. Fuusion myötä syntyy entistä vahvempi metsänomistajien oma asiantuntijaorganisaatio
MTK vauhdittaa luonnonarvomarkkinoita perustamalla ostajarenkaan
Valtakunnallinen
Ympäristöministeriö julkaisi 1. kesäkuuta luonnonarvomarkkinoiden kansallisen tiekartan, jonka yhteydessä korostettiin ostajien keskeistä roolia markkinoiden käynnistämisessä ja kasvattamisessa. Kehityksen vauhdittamiseksi Suomeen perustetaan uusi yhteistyömalli, ostajarengas, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
Juurikääpä leviää pohjoiseen – ensimmäiset havainnot männynjuurikäävästä tehty Pohjois-Pohjanmaalla
Valtakunnallinen
Juurikääpäsienten aiheuttamat vuotuiset menetykset ovat n. 50 milj. € maassamme. Tuhot ovat suurimmat Etelä-Suomessa. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuusentyvilahoa harvakseltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vanhoissa, yli-ikäisissä ja tiheissä tuoreen kankaan kuusikoissa.
