MTK: Harmaa suojelu kaavoituksessa on loputtava
Valtakunnallinen
Ympäristöministeriön lausunnoille asettama ehdotus alueidenkäyttölaiksi on tuomassa lakiin tärkeän uudistuksen eli metsäkorvauspykälän. Uudistus asettaa kaavoituksella toteutettavat käytönrajoitukset samalle viivalle metsälain mukaisesti toteutettavien käytönrajoituksien kanssa.
”Metsäkorvauspykälä on välttämätön: jos metsien käyttöä rajoitetaan kaavoituksella yli 3000 euron edestä, maanomistaja on oikeutettu korvaukseen. Tämä tulee pakottamaan kaavoittajat pohtimaan omaisuudensuojan merkitystä uudella tavalla”, toteaa MTK:n maankäytön asiantuntija Juho Ikonen.
Kaavoitus ei ole uusissa kaavoissa enää keino epämääräisen harmaan suojelun toteuttamiseen, jossa lisääntyvät metsien käytön rajoitukset ovat jääneet yksin maanomistajien tappioksi. Ympäristö ja luontoarvot ovat myös kärsijöitä nykyisessä kaavoituksessa. Kaavoittamalla metsätalousalueita suojeluun tai muuhun ympäristötarkoitukseen, kaavoitusviranomainen astuu suojeluviranomaisen toimialalle ja sotkee siellä vallitsevan oikeudellisen järjestelmän. Pahimmillaan kaavoituksen suojelumerkinnät johtavat siihen, että aikaisemmin suojeltu kohde ei ole enää minkään suojelun piirissä tai että maanomistaja ei voi hakea rahoitusta alueen vapaaehtoiseen suojeluun.
”Metsäkorvauspykälää on kuitenkin vielä jatkovalmisteltava poistamaan jo voimassa olevien kaavojen korvaukseton metsien käytönrajoitus sekä selkiytettävä korvausmäärittelyn periaatteita”, Ikonen lisää.
Maanomistajien muiden oikeuksien osalta MTK pitää alueidenkäyttölakiesitystä kuitenkin hallitusohjelman vastaisena. Esitys ei huomioi hallitusohjelman tavoitteita siitä, että luonnonsuojelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja maan- ja metsänomistajan päätösvaltaa omaan omaisuuteensa sekä omaisuudensuojaa vahvistetaan.
Nykyisessä kaavoitusjärjestelmässämme on syvälle juurtuneita perustuslaillisia ongelmia koskien maanomistajien omaisuudensuojaa sekä osallistumisoikeuksia eikä näitä nytkään olla korjaamassa. Kaavoittajalla on velvollisuus huomioida laajasti erilaisia teemoja kaavoituksessa ilman, että laissa kerrotaan, mitä tällä huomioimisella tavoitellaan. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden huomiointia kaavoituksen sisältövaatimuksissa esitetään vahvistettavaksi. Laissa ei kuitenkaan ole reunaehtoja tai määräaikoja kaavamääräyksien käyttörajoituksille. Metsäkorvauspykälä ei korjaa sitä, että kaavoituksella voidaan jatkaa nykymuotoista pakkosuojelua kuulematta maanomistajaa suoraan.
Kaavoitus ja maankäyttötavoitteiden yhteensovittaminen perustuu lain mukaan vuorovaikutukseen. Tiedottamisesta kaavoituksesta ei kuitenkaan olla esittämässä parannuksia nykysääntelyyn. Yleistiedoksiannot kaavoituksen valmistelusta eivät tavoita maanomistajia riittävällä tavalla varsinkaan silloin, jos maanomistajan maille ollaan suunnittelemassa käytönrajoituksia.
”Alueidenkäyttölakiin tulee kaavakohteista ja -määräyksistä antaa tarkempaa sisällöllistä sääntelyä, jotta sisällöt ovat ennalta tiedossa ja kohtelevat maanomistajia tasapuolisesti. Lisäksi tarvitaan velvoite olla maanomistajaan suoraan yhteydessä kaavan valmistelussa, mikäli omaisuudensuojaan on tarpeen puuttua. Tämä antaa mahdollisuuden maanomistajalle myös määräajassa valittaa kaavasta”, Ikonen linjaa.
Lausuntokierros on avoinna palautteille 11.07. asti.
Lisätietoja:
Juho Ikonen, juho.ikonen@mtk.fi, +358 50 567 4103
Leena Kristeri, elinvoimajohtaja, leena.kristeri@mtk.fi, +358 40 507 4088
Ajankohtaista
Metsänhoitoyhdistyksen jäsen pääsee mukaan metsäsertifiointiin – sitoutumatta yhteen puunostajaan
Valtakunnallinen
PEFC-sertifiointi kertoo metsänomistajan sitoutumisesta kestävään metsätalouteen ja vastuulliseen luonnonvarojen käyttöön. Metsänhoitoyhdistyksen kautta sertifiointi hoituu helposti, luotettavasti ja ilman lisäkuluja – samalla tuetaan metsänomistajien yhteistä edunvalvontaa. MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola muistuttaa, että metsänomistajan kannattaa kilpailuttaa puukauppansa eikä sitoutua suoraan yhteen ostajaan, vaikka eri yhtiöt tarjoavat omia PEFC-ryhmiään.
Metsänomistajat sitoutuneita vapaaehtoiseen suojeluun – ”Jonot ovat seisseet pitkään”
Valtakunnallinen
Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva metsien monimuotoisuuden suojeluohjelma METSO on ollut merkittävä keino luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Ohjelman kautta on syntynyt jo noin 100 000 hehtaaria uusia suojelualueita, mutta kiinnostusta pysyvään suojeluun olisi paljon enemmänkin.
