Omaisuuden suoja on turvattava myös yhteismetsien osakkaille

23.6.2021

Yhteismetsillä on merkittävä rooli erityisesti Pohjois-Suomessa vakaina puuntoimittajina, työllistäjinä sekä verotulojen maksajina. Monissa yhteismetsissä mittavat suojeluvaatimukset kohdistuvat uudistuskypsiin metsiin ja rajoittavat niiden hyödyntämistä ja kestävän metsätalouden harjoittamista vastoin maanomistajan tahtoa. MTK:n ja Suomen yhteismetsien mielestä tämä on perustuslakiin kirjatun omaisuudensuojan vastaista. 

Metsäsuunnitelman noudattaminen on yhteismetsillä säädetty ainoana toimijana lakiin. Lisäksi toiminnassa huomioidaan metsälainsäädännön ja sertifioinnin vaatimukset ja sidosryhmien tarpeet metsien kestävälle käytölle. Yhteismetsät ovat myös suojelleet metsäalueitansa mm. vapaaehtosilla yksityisillä luonnonsuojelualueilla. Suojelu hyväksytään, kun pelisäännöt ovat reiluja. 

Luontotiedon lisääntyminen ei ole ongelma vaan se, miten tietoa käytetään. Nyt kartoitustuloksia käytetään tarkoitushakuisesti niin, että ostajat on jopa saatu karttamaan puun ostoa tietyiltä alueilta. Pohjois-Suomen yhteismetsissä tehdyt luontokartoitukset kattavat järjestöjen mukaan 36 000 hehtaaria metsiä ja soita. Myös metsäsertifiointi FSC:n piirissä määritetyistä laajoista ja yhtenäisistä HCV-alueista on muodostunut uusi rajoitetun metsien käsittelyn luokka, joita ympäristöjärjestöt pitävät aktiivisesti esillä. Asiantuntijoiden tarkistuksissa on todettu, että järjestöjen väittämät HCV-kohteista eivät useilla alueilla kuitenkaan täyty. 

Ylä-Lapin yhteismetsille kohtalon kysymys ovat FSC:n määrittämät suojeluarvot, jotka liittyvät saamelaiskulttuuriin ja porojen laidunalueisiin. Puukaupan jatkumisen ehtona olevaa yhteistä näkemystä on haettu jo yli kaksi vuotta puun ostajien, yhteismetsien ja paliskuntien kesken. Kiistan taustoista kertoo se, että suuri osa näiden yhteismetsien osakkaista on paitsi paikallisia, myös itse saamelaisia ja poronhoitajia.  

MTK ja Suomen yhteismetsät muistuttavat, että se, että metsässä on lahopuuta, uhanalaisen lajin esiintymä tai laidunalue, ei ole peruste siirtää laajoja alueita pois metsätalouskäytöstä. Yhteismetsissä on osaamista ja tahtoa ottaa eri käyttömuodot ja suojeluarvot huomioon niin, että myös kannattavan metsätalouden harjoittaminen on alueella mahdollista. 

Osalla yhteismetsistä suojeluvaatimukset koskevat lähes kaikkia uudistuskypsiä metsiä, kaikista arvokkainta omaisuuserää. Näiden siirtäminen pois metsätalouskäytöstä merkitsisi metsätaloustoiminnan alas ajamista vuosiksi. Yhteismetsille tilanne on sekä oikeusturvan että kokonaiskestävän metsätalouden harjoittamisen kannalta kestämätön. Perustuslain turvaaman yksityisen omaisuuden suojan on säilyttävä myös suojeluleiman saaneilla alueilla. 

 

Lisätietoja:  

MTK:n metsäjohtokunta: puheenjohtaja Juha Marttila puh. 050 341 3167, metsäjohtaja Juha Hakkarainen puh. 0400 870 867

Suomen yhteismetsät ry: Antti Kerkelä puh. 040 533 0457