Komissiolla huolestuttavia suunnitelmia EU:n ennallistamislainsäädännön osalta – metsänomistajien edunvalvontaa tarvitaan

06.4.2022

Komissio julkaisi uuden EU:n biodiversiteettistrategian toukokuussa 2020. Strategialla pyritään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja parantamaan luonnon tilaa. Suojeltujen alueiden lisäämisen ohella strategiassa painotetaan ennallistamista. Suomessa ennallistamista on esimerkiksi soiden osalta lähdetty edistämään maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvalla Helmi-ohjelmalla. Komissio tuntuu puolestaan ajattelevan, että parhaisiin tuloksiin päästäisiin velvoittavalla lainsäädännöllä.

Strategiaan on kirjattu, että komissio esittää ehdotuksen oikeudellisesti sitoviksi EU:n ennallistamistavoitteiksi. Komission piti julkaista ehdotuksensa maaliskuussa 2022, mutta muuttuneen maailmantilanteen vuoksi julkaisua on päätetty siirtää. Viimeisimpien tietojen mukaan uusi julkaisuajankohta on juhannusviikolla, MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen kertoo.

Luonnonhoito ja ennallistaminen ovat osa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa tarvittavaa keinovalikoimaa. Suomessa ennallistamista on esimerkiksi soiden osalta lähdetty edistämään maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvalla Helmi-ohjelmalla. Komissio tuntuu puolestaan ajattelevan, että parhaisiin tuloksiin päästäisiin velvoittavalla lainsäädännöllä.

Suomen hyviä kansallisia toimintatapoja perusteena käyttäen MTK kyseenalaistaa sen, tarvitaanko ennallistamisen lisäämiseen ylipäätään lisää EU-lainsäädäntöä. Komission tulisi edistää kannustavuuteen pohjautuvien toimintamallien käyttöönottoa niissä maissa, joissa Helmi-ohjelman kaltaisia keinoja ei vielä ole.

Mikäli uutta lainsäädäntöä kuitenkin päädytään tekemään, sen pitäisi koskea enintään niitä alueita, jotka jo ennestään ovat EU:n luonnonsuojelulainsäädännön piirissä. Sääntelyn tulisi olla yleistasoista ja jättää runsaasti kansallista liikkumavaraa.

Liikkumavaran näkökulmasta MTK suhtautuu kriittisesti komission ajatukseen käyttää työvälineenä asetusta direktiivin sijaan. Käytännön ennallistamistyö edellyttää kansallisia päätöksiä ja paikallisia ratkaisuja sopivien kohteiden ja toimintatapojen valitsemiseksi, Asikainen painottaa.

Komission laatima asetusteksti vuoti julkisuuteen helmikuun puolivälissä 2022. Sääntelyssä olisi kolme pääosaa: yleinen ennallistamistavoite, elinympäristökohtaisia ennallistamistavoitteita ja menettely tavoitteita toimeenpanevien kansallisten ennallistamissuunnitelmien laadintaan. Vuotaneiden tietojen perusteella uusi lainsäädäntö vaikuttaisi metsätalouteen myös suojeltujen alueiden ulkopuolella. Komissio suunnittelee kiinnittävänsä huomiota esimerkiksi lahopuun määrään ja metsälintujen runsauteen.

Komissio ei ole vielä antanut ehdotustaan, joten sisältö voi vielä muuttua siitä, mitä tähän mennessä on saatu tietoon. MTK pyrkii hyödyntämään julkaisulle otettua aikalisää asiaan liittyvässä edunvalvonnassa, Asikainen selostaa.

Komission lopullisen ehdotuksen yksityiskohtaiseen sisältöön liittyvien epävarmuuksien ohella kokonaisuuteen liittyy useita kysymysmerkkejä myös yleisempien seikkojen suhteen. Epäselvää on esimerkiksi sen, mitä komissio ennallistamisella käytännössä tarkoittaa ja miten ennallistamistoimien tekeminen tietyllä alueella vaikuttaisi muihin käyttömahdollisuuksiin jatkossa.

Vaikka mahdollinen ennallistamislainsäädäntö ei vielä tällä hetkellä eikä välttämättä edes ihan lähiaikoina käytännössä määritä metsänomistajan toimintamahdollisuuksia Suomessa, metsänomistajien edunvalvonta on tehnyt asian osalta töitä jo pitkään – ja tekee jatkossakin.

Luvassa on luultavasti pitkähkö EU:n lainsäädäntöprosessi, johon osallistuvat komission ohella myös parlamentti ja neuvosto. Metsänomistajien kannalta tyydyttävän lopputuloksen aikaansaaminen edellyttää aktiivista vaikuttamistyötä sekä kotimaassa että EU-tasolla. Tässä vaiheessa yksittäisen metsäomistajan tärkein keino vaikuttaa asiaan on antaa tukensa edunvalvontatyölle jäsenyytensä kautta, Asikainen toteaa.