Terve metsä, terve vuori!

Juha Huttunen 18.2.2019

Niinhän se alkaa Aleksis Kiven kuulu runo, Metsämiehen laulu. Minulle nuo säkeet ovat iskostuneet lujasti mieleen, kun parikymmentävuotta takaperin tuon runon kyläkoulumme kevätjuhlassa kaikelle kansalle lausuin. Hyvä runo.

Terve metsä. Sitähän me metsänkasvattajat kaipaamme. Terveeksi metsäksi mielletään sellainen, jossa ei ötökkä- ja sienituhoja tai ravinnehäiriöitä esiinny ja puu kasvaa juoksevana, vinhasti taivaita kohti.

Kun metsän terveys on ravinnehäiriöiden osalta uhattuna, löytyy syyllinen useimmiten boori-nimisestä alkuaineesta ja hivenravinteesta. Tai pikemminkin sen puutteesta. Useimmiten boorin puutos kiusaa rehevien maitten kuusikoita.

Boorin puutos aiheuttaa puustolle pahoja vikoja. Monelle ne ovat tutut, mutta kerrataan; latvasilmut kuolevat, josta aiheutuu puun monilatvaisuutta, kasvun hidastumista ja siitä johtuen laatutappioita. Kun edellä mainitut viat tulevat puuhun taimikkovaiheessa, seuraavat ne puuta sen loppu iän.

Jos puu vaihtaa taimena latvaa useamman kerran, runkoon tulee mutkia ja arvokas tyvitukki joudutaan katkaisemaan sellupinoon. Ja se harmittaa vietävästi. Ei päästetä sitä, kissa vieköön, tapahtumaan!

Boorin puutoksesta kun ei ole mikään pakko kärsiä. Puutostila korjautuu helposti, kun tekee boorilannoituksen. Se kannattaa tehdä ensimmäisen kerran taimikkovaiheessa ja tarvittaessa toistaa myöhemmin, viimeistään ensiharvennuksen jälkeen. Näin varmistuu, että pölli lihoo kuten kuuluu ja emännän ja/tai isännän lompakko täyttyy paremmin tulevaisuuden hakkuiden rahavirroista.

Lannoitus on nykyisin tehty helpoksi, kun metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat hoitavat homman. Metsänomistajan täytyy vain vihjata asiasta metsäasiantuntijallemme. Ja aina ei tarvitse tehdä sitäkään, sillä asiantuntijoittemme haukan katse kyllä löytää puutoskohteet ja he kyllä metsänomistajia informoivat asiasta.

Boorilannoitus on tehty myös melkoisen huokeaksi. Työhön saa Kemera-tukea, joka on suuruudeltaan 30 % lannoituksen kokonaiskustannuksista. Sen lisäksi lannoituslaskun voi vähentää metsäverotuksessa. Siinä ei kovin paljoa maksettavaa viivan alle jää.

Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston. Niinhän se runon viimeinen säe alkaa. Tällä kertaa sankari on boori. Karhun kanssa se ei sentään painiin lyö, mutta kuuset se siivittää upeaan kasvuun!

Tutustu metsänhoitoyhdistyksen lannoituskampanjaan >>

Kirjoittaja on kotiseutuaan rakastava savolainen urheilumies, kahden vilkkaan pojan isä ja intohimoinen metsiensä hoitaja. Hän työskentelee myyntijohtajana Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savossa.