Huoli puista - oma metsäasiantuntija auttaa

Tuulituhot, lumituhot, myyrätuhot, kevätahavat, metsäpalot… Minulle sopii erilaisten luonnossa sijaitsevien asioiden omistaminen vähän huonosti. En osaa olla huolehtimatta kaikesta mahdollisesta, mitä puille voi tapahtua, kun en ole itse näkemässä. Tämä varmaan liittyy jotenkin ylikehittyneeseen äidinvaistoon, koska vähän se on helpottanut iän myötä. Mutta vain vähän.

Vieläkään en osaa vaan olla ja antaa puiden kasvaa. Osa metsäpalstoistani sijaitsee etäällä kotoa, joten seuraan alituiseen sääennustuksia aina sillä silmällä, että mitähän siellä pohjoisempana tapahtuu, ja mitä se puille tarkoittaa. Vaikka tiedän, että enhän minä säälle mitään voi ja tuuli puhaltaa tai lumimyrsky iskee jos on iskeäkseen.

OmaMetsään ilmestyivät vuosi sitten kartat myrskytuhoista ja metsien terveysriskeistä. Aivan loistava palvelu tällaiselle stressaajalle! Mutta terveysriskikartat eivät päivity talvisin, joten etäisimmistä palstoista ei saa tietoa ennen kasvukauden alkua. Mikä voi olla ihan hyväkin, koska muuten alkaisin suunnitella lumikenkäretkeä satojen kilometrien päähän takajorpakkoon, vaikka mitäpä niille jälkikäteen kumminkaan voisi, katkenneille puille tai latvuksille.

Onneksi on metsänhoitoyhdistys ja oma neuvoja, jolle jopa uskaltaa laittaa viestin että ”Ei nyt erikseen tarvi sinne asti vaivautua, mutta jos satut niillä kulmilla liikkumaan, niin viittitkö vilkaista, miltä siellä palstalla näyttää.” Ja aika kivalta tuntuu, kun muutaman päivän päästä kilahtaa kuvaviesti puhelimeen: ”Puut pystyssä vaikka lunta riittää.” Tai jopa tulee soitto, että ”No täällä on nyt tämmöstä, ihan hyvältä näyttää. Mutta mitenkäs kun olisi vähän metsänhoidollista taikka lannoituksen tarvetta, pistetäänkö semmoinenkin?” Ei kai siinä nyt kehtaa tarjouksesta kieltäytyä, kun saa noin henkilökohtaista huolenpitoa.

Metsävakuutuksesta keskustelemme aina aika-ajoin mieheni kanssa. Välillä on pyydetty tarjouksiakin, mutta koska ne ovat niin kauhean kalliita, ei ole metsäpalovakuutusta kummempaa vielä saatu hommattua. Se uhkasikin tulla tarpeen muutama vuosi sitten, kun sukulaiset soittelivat, että teidän metsäpalstan suunnalta nousee savua, siellä on kankaalla iso palo. Onneksi saivat pysäytettyä tulen ennen kuin ehti meidän metsään saakka, mutta paljon se ehti tuhoa tehdä naapureiden puolella. Niin, mikä nyt sitten on kallista, kun vaakakupissa painaa mielenrauha?

Jotain voi onneksi tehdä itsekin, ettei ihan tarvitse vain sormet ristissä istua ja stressata. Kun ei istuta kuusia liian kuivalle kankaalle ja tekee metsänhoitotyöt ja harvennukset ajoissa, taimikko ja nuori metsä kestävät kaikenlaista lumikuormaa ja kuivuusstressiä paljon paremmin. Sama vähän varttuneemmassa metsässä. Kun tekee harvennukset ajallaan ja silleen sopivasti, niin ei myrskytuulet ehkä ihan niin helposti kaada puita.

Mutta säiden armoillahan tässä ollaan ja parasta toivotaan. Koskaan ei tiedä, mikä myräkkä sieltä seuraavaksi tulee ja millainen uusi ja jännä hyönteisparvi sen perään. Ja ihan varmasti siellä metsänhoitoyhdistyksessä saa taas varautua yhteydenottoihin, kun uutisoidaan jostain erikoisemmasta sääilmiöstä sielläpäin.