Metsästäjä-keräilijän sienivinkit
Valtakunnallinen
Aina syksyisin se iskee: sienihulluus! Jokin ikiaikainen metsästäjä-keräilijä herää, ottaa vallan ja vaatii varustautumaan pitkän ja vaativan talven varalle. Ei siinä auta selittelyt, metsään on päästävä: sienikori, pakastin ja sienipurkit odottavat täytettä. Viis hirvikärpäsistä, tihkusateesta ja lähelle nollaa hiipuvista koleista aamuista.
Tämän metsästäjä-keräilijän identiteettivimmassa on rakennettu kellarit ja on käyty metsästyskurssit – tosin yhtään eläintä ei ole ammuttu. Olen päätynyt metsästämään lajeja, jotka eivät liiku. Sillä mikäpä sen mukavampaa kuin turvata eloonjääminen vaativissa talven olosuhteissa kiikkustuolissa hyristen ja kellariin varmistettua satoa vaalien.
Sinänsä sienestys sopii nykyihmisen luonteelle, ainakin itselleni, paremmin kuin marjanpoiminta. Jatkuva paikallaan kykkiminen, hidas eteneminen ja määrätietoinen keskittyminen ei sovi nopeatempoiseen elämänrytmiin tottuneelle. Sienimetsällä maisema vaihtuu ja saalista kertyy nopeasti – samalla saa reipasta liikuntaa ja metsässä liikkumisen iloa. Ja mikä parasta: löytämisen riemun!
Sienten parhaat piilopaikat
Yleisesti ottaen sienet pitävät hoidetuista, vanhoista metsistä, joissa riittää valoa, aluskasvillisuutta, sammaleikkoja ja järeitä puita. Valoisa metsä tarkoittaa, että taimikonhoidot on tehty ajallaan, ja puut ovat saaneet kasvuvoimaa maasta järeytyäkseen. Metsänhoito on siis myös kädenojennus tulevaisuuden sienimetsällesi.
Oman sienisilmän kehittyminen vaatii harjaantumista. Pitkän linjan sienestäjä näkee vieraissakin metsissä otollisimmat kasvupaikat. Se ei ole rakettitiedettä, sillä eri sienilajit viihtyvät tietyntyyppisissä metsissä. Kun tiedät metsätyypin, voit paremmin ennakoida, millaisia sieniä voit metsästä löytää.
Kuivassa kangasmetsässä jäkälien ja mäntyjen seurassa viihtyvät mm. kangastatti ja haperot. Itse olen löytänyt kuivasta kangasmetsästä ensimmäisen (ja ainoan) tuoksuvalmuskan eli himoitun matsutaken.
Tuoreen kangasmetsän eli mustikkatyypin metsän tunnistaa kuusivaltaisuudesta, männyistä ja sammalista. Näissä metsissä viihtyvät mm. tatit, kantarellit, suppilovahverot, mustatorvisienet ja rouskut. Kosteita lehtoja suosivat esimerkiksi keltavahverot, torvisienet ja tammenherkkutatit.
Metsätyypin määrittelyssä auttavat opaskasvit. Kuivien kangasmetsien opaskasveja ovat mm. puolukka, ahomansikka, metsätähti ja mäntykukka. Tuoreen kangasmetsän tunnistaa mustikasta, käenkaalista, metsäimarteesta ja metsämaitikasta. Lehdoissa kasvavat mm. hiirenporras, kalliokielo, lehtokorte ja sinivuokko
Mikä parasta: sienet tuppaavat samoille kasvupaikoille joka ikinen syksy. Alkukesän sademääristä riippuen edellisvuotta hieman kuivempaan, samaan tai vähän kosteampaan paikkaan runsas- tai harvempilukuisina. Onneksi meillä Suomessa on jokaisenoikeudet, jotka takaavat kaikille mahdollisuuden tähän jokasyksyiseen autuuteen - ja kiroukseen. Sillä vaikka juuri viime metsäretkelläsi vannoit, että nämä olivat ne viimeiset tämän syksyn sienet, on seuraavalla kerralla jotenkin kummasti takin huppu täynnä sieniä.
Sienestäjän muistilista:
- Paras keruuastia on suurehko kori, jossa sienet eivät liiskaannu ja saavat vapaasti hengittää.
- Ota sieniveitsi mukaan jos haluat tarkistaa sienten kunnon ja puhdistaa ne jo heti metsässä. Näin vältyt kantamasta turhaa kuormaa mukanasi
- Jos hirvikärpäset ällöttävät, sonnustaudu hyttyshattuun tai kiedo päähäsi huivi. Myös sadesää karkottaa itsepintaiset hyrisijät. Teepuuöljy sekoitettuna ruokaöljyyn saattaa myös tepsiä karkotteena.
- Kerää vain lajikkeita, jotka tunnet. Puhelimen kuvatunnistuksesta on apua epäselvissä tilanteissa.
- Parhaat sienipaikat tallennat muistiin OmaMetsä-palvelun karttamerkintöihin.
- Ota varamuovipussi mukaasi aina metsäkäynnillesi. Koskaan ei tiedä, mitä syötäviä aarteita metsästä osuu tielle.
- Muista tehdä punkkitarkastus aina sieniretken jälkeen.
- Käsittele poimitut sienet pikimmiten, sillä ne eivät kestä pitkää säilytystä (jääkaapissa jonkin aikaa). Siis valmista ne heti syötäväksi tai säilö aarteesi.
Runsaita sieniretkiä ja löytämisen riemua!
Satu Bredenberg
Markkinointi ja viestintä
Metsässä rauhoittuva ja inspiroituva elämysten keräilijä