Vahvista metsäsi kasvukuntoon! - Tilaa ensi kevään lannoitus nyt! Lue lisää

Mitä metsänomistajan kannattaa tietää luonnonarvokaupasta?

Valtakunnallinen

Monitavoitteiselle metsänomistajalle luonnonarvokauppa voi avata aivan uudenlaisen ansaintamahdollisuuden – ja samalla hyötyy luontokin. Mutta mitä luonnonarvokauppa oikeastaan tarkoittaa?

Luontoarvot mitä oikein myydään ja kuka niitä ostaa?

Luonnonarvokauppa on uusi ja nopeasti kehittyvä tapa tuottaa ja myydä luonnon monimuotoisuutta eli luonnonarvoja. Luonnonarvokaupassa myyjänä on esimerkiksi luonnonarvoja tuottava maaomistaja, ja ostajana yritys, joka haluaa toimia vastuullisesti. Luonnonarvokaupassa myydään esimerkiksi suon ennallistamisen, lehtojen hoidon, perinnebiotooppien ylläpidon tai metsän suojelun tuottamaa hyötyä luonnolle, eli luontoarvoja. Luontoarvoja voidaan lisätä eli tuottaa lähes kaikilla luontotyypeillä – mahdollisuuksia on siis monenlaisissa paikoissa!  Luonnon kunnostaminen ja hoitaminen siis tuottavat luontoarvoja myyntiin.

Luonnonarvoja voidaan arvioda ja hinnoitella myymistä varten. Ostaminen kiinnostaa toimijoita, jotka haluavat ympäristövastuullisuutensa osoittamiseksi hyvittää aiheuttamiaan luontohaittoja tai muuten vaan rahoittaa luontotekoja, luonnon hyväksi.  

Ekologinen kompensaatio hyvittää luontoarvojen ostajan aiheuttamia haittoja

Suomessa keskeiseksi osaksi luonnonarvokauppaa on muodostumassa ekologinen kompensaatio. Se tarkoittaa yhdessä paikassa aiheutuvan luontohaitan hyvittämistä toisessa paikassa. Esimerkiksi toimija, joka muuttaa metsää rakennetuksi alueeksi, voi ostaa metsänomistajan tuottamia vastaavanlaisia luonnonarvoja menetettyjen korvaamiseksi. Luontohaittojen hyvittämiseen liittyvät pelisäännöt on määritelty laissa. 

Luontoteot – kuka vaan voi ostaa metsänomistajan tuottamia luonnonarvoja

Luonnonarvojen ostamisen ei kuitenkaan tarvitse liittyä suoraan tietyn haitan aiheuttamiseen ja hyvittämiseen, vaan kauppaa voidaan käydä myös luontoteoista. Yksinkertaisimmillaan ostaja siis rahoittaa ostoksensa kautta luontoa hyödyttävää toimintaa. Esimerkiksi Microsoft osti Luonnonperintösäätiön kautta yli 400 ha metsää suojeluun Etelä-Suomessa.

Mutta kaikenkokoiset luontoteot ovat tärkeitä. Monille metsänomistajille on jo tuttua metsien vapaaehtoinen suojelu valtion rahoittaman METSO-ohjelman kautta, luontotekojen myyminen voi olla samankaltaista. Suojelun lisäksi voidaan myydä myös ennallistamisen tai luonnonhoidon tuottamia luontohyötyjä.  Erona METSO-ohjelmaan on se, että valtion sijaan suojelusta maksaa joku muu taho, kuten esimerkiksi yritys tai kunta.  Valtion roolin tulee kuitenkin edelleen säilyä tärkeänä luonnon monimuotoisuuden rahoituksessa, vaikka luonnonarvokauppa tästä käyntiin pyörähtääkin.

Mitä mittaa luonnonarvohehtaari? 

Tällä hetkellä metsänomistajat saavat tuloja myymällä metsässä kasvatettuja puita puutavaralajeittain ja kuutiometreinä mitattuna. Luonnonarvokaupassa tärkeä mittayksikkö on luonnonarvohehtaari. Se kertoo, kuinka paljon luonnonarvoja yhdellä hehtaarilla on. Siinä yhdistyvät siis pinta-ala ja luonnon laatu.  

Luonnonarvohehtaarin mittayksikön on kehittänyt satapäinen tutkijajoukko tieteellisin perustein. Määrittely perustuu siihen, kuinka paljon ihmisen toiminta on vaikuttanut kyseiseen alueeseen, ja se arvioidaan asteikolla 0,1–1,0, yhden kymmenyksen välein. Esimerkiksi monimuotoinen, runsaslahopuinen ja kerroksellinen vanha metsä voi saada arvon 0,6–0,9.  

Mitä vähemmän alueella on nähtävissä ihmisen toiminnan vaikutusta ja mitä enemmän siellä on luonnontilaisia piirteitä, sitä korkeampi luonnonarvohehtaarin arvo on. Luonnonarvohehtaarin arvo voi muuttua ajan kuluessa, ja aktiivisin ennallistamistoimin saadaan myös kasvatettua alueen luonnonarvohehtaarien määrää. Tällöin voidaan puhua tuotettujen luonnonarvohehtaarien määrästä. Esimerkiksi ennallistamistoimilla voidaan lisätä suon monimuotoisuutta ja nostaa sen luonnonarvohehtaarimäärää. Tätä lisäystä voi sitten myydä. 

Miten luonnonarvokauppaa tehdään ja miten se vaikuttaa metsän muuhun käyttöön? 

Luonnonarvokauppa perustuu myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen samaan tapaan kuin perinteinen puukauppakin. Luonnonarvokaupassa tilanteita voi kuitenkin olla monenlaisia.

Luonnonarvojen tuottamisen ja niillä käytävän kaupan vaiheisiin vaikuttaa se, onko kyseessä luontohaittojen hyvittäminen vai luontotekojen kauppa. Lailla säädellyssä ekologisessa kompensaatiossa tarvitaan myös viranomaisen lausuntoja ja päätöksiä. Niitäkään ei pidä säikähtää, sillä asiantuntija-apua on saatavilla. 

Jos metsänomistajan tuottamia luonnonarvoja käytetään haitan hyvittämiseen ekologisessa kompensaatiossa, viranomainen asettaa alueelle pysyvän hävittämis- ja heikentämiskiellon luonnonarvojen säilymisen varmistamiseksi. Myös luontotekojen kaupassa ostajat haluavat usein varmistaa ostoksensa eli luonnonarvojen pysyvyyden, mikä voi järjestyä esimerkiksi luonnonsuojelualue perustamalla. Luonnonarvokauppa vaikuttaa siis monissa tilanteissa perinteiseen metsätalouskäyttöön rajoittavasti tai estävästi, mutta ei välttämättä aina. Lisäksi on syytä muistaa, että perusajatuksena on tietysti saada luonnonarvoista sellaista tuloa, että myynti kannattaa.  

Digitaalinen kauppapaikka ja luonnonhoidon palvelut metsänhoitoyhdistyksistä 

MTK:lla kehittää luonnonarvojen digitaalista markkinapaikkaa Luontoarvot.fi, jossa metsänomistaja voi myydä tuottamiaan luonnonarvoja ja jossa ostajat voivat löytää itselleen sopivia kohteita. Kauppapaikkaa uudistetaan parhaillaan, ja sen uusi versio avautuu asteittain vuoden 2026 alkupuolella.  

Parhaillaan myös metsänhoitoyhdistyksissä kehitetään luonnonarvokaupan palveluja muiden luonnonhoitopalvelujen rinnalla. Pilottikohteita valmistellaan jo eri puolilla Suomea. Jos olet innokas tulemaan mukaan pilotoimaan jo tässä luonnonarvokaupan käynnistymisvaiheessa ja/ tai haluaisit vaikka suojella osan metsästäsi mutta Metso-ohjelmasta ei ole vielä riittänyt sinulle rahoitusta, ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi – saat apua ja neuvoja alkuun pääsemiseksi. 

Ja ostajille vinkiksi: jos olet kiinnostunut luonnonarvojen ostamisesta, niin ole yhteydessä blogin kirjoittajaan, niin edistetään asiaa yhdessä metsänhoitoyhdistysten kanssa. Mitä aiemmin olet liikkeellä, sen parempi. 

Mistä on saatavissa lisätietoa?  

Äskettäin valmistui PTT:n maa- ja metsätalousministeriölle tuottama selvitys luonnonarvokaupan kehittämismahdollisuuksista. Raportissa keskitytään luontotekojen kauppaan myyjä- eli metsänomistajanäkökulmasta, ja siihen voit tutustua täällä. MTK:n tulevassa digitaalisessa markkinapaikassa luontoarvot.fi on jo nyt ajankohtaista tietoa luonnonarvokaupasta -käy siis tutustumassa!

Heli Siitari Kuva Jaana Laitinen

Heli Siitari

ympäristöasiantuntija, kenttäpäällikkö, MTK Metsänomistajat-linja

Liittyvät bloggaukset

  1. Metsää lannoitetaan helikopterilla

    Metsän lannoitus sopii laiskankin sijoituskeinoksi

    Sari Haapamäki

    Valtakunnallinen

    Oletko saanut viimevuosina puukauppatuloja ja miettinyt miten sen sijoittaisi? Hyviä uutisia: yksi huoleton ja tuottoisa vaihtoehto löytyy lähempää kuin arvaatkaan – omasta metsästä.

    Lue lisää
  2. Metsänomistajien lahjoitukset tukevat metsäalan tulevaisuutta – ennen kaikkea lasten ja nuorten metsäkasvatusta

    Metsänomistajien lahjoitukset tukevat metsäalan tulevaisuutta – ennen kaikkea lasten ja nuorten metsäkasvatusta

    Martta Fredrikson

    Valtakunnallinen

    Jo kolmenkymmenen vuoden ajan suomalaiset metsänomistajat ovat voineet tukea metsäalan yhteistä tulevaisuustyötä puukaupan yhteydessä vapaaehtoisella lahjoituksella Suomen Metsäsäätiölle. Puuta ostava teollisuus tuplaa lahjoituksen. Vuosittain näiden lahjoitusten avulla kymmenet tuhannet koululaiset pääsevät tutustumaan metsiin ja metsien käyttöön. Lahjoitukset tekevät mahdolliseksi myös vuositasolla kymmeniä tutkimuksia sekä viestinnän ja metsäluonnon hankkeita.

  3. Metsäammattilaiset osoittivat vahvaa osaamista

    Metsäammattilaiset osoittivat vahvaa osaamista

    Tatu Liimatainen

    Valtakunnallinen

    PEFC Suomi järjesti alkukesästä yhdessä Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen kanssa kahden viikon ajan koulutuksia ympäri Suomea aina Rovaniemeltä Saloon.

2025 © Metsänhoitoyhdistykset

Tämä sivusto on suojattu reCAPTCHA:lla ja Googlen tietosuojakäytäntö ja käyttöehdot pätevät.