Terve metsä!

Mari Sarvaala 20.4.2020

Kun virukset jylläävät meillä ja muualla, kannattaa turvautua metsään

Miltä kuulostaa maalailu, jonka toteutin pari vuotta sitten livenä: Kesäinen hellepäivä, kirkas järvivesi, laineiden hento liplatus, tiaiset visertämässä sointujaan. Punaruskeita honkia, maa kangasmaitikan keltaiseksi kirjoma, neulasten pehmittämä polku odottamassa kulkijaa. Ei ketään toista ihmistä missään. Luonnonrauha.

Puistahan vapautuu erilaisia eteerisiä tuoksuja, jotka rauhoittavat mielen, laskevat verenpainetta, vähentävät lihasjännitystä, kirkastavat ajatukset ja saavat ajattelemaan positiivisemmin. Kyllä metsäisen kävelylenkin jälkeen yleensä on rauhallisempi ja virkistynyt, se on totta.

Asia on todistettu tieteellisesti suomalaisessa väitöskirjassa. Jo taajaman lähimetsä tai kaupungin puisto vaikuttaa kuulemma samalla tavalla.

Jopa silloin kun on päivän raivonnut raivaussahan kanssa läpipääsemättömässä pusikossa ja luulisi, että verenpaine on kohonnut kun ohimosuonissa tykyttää ja punaista näkyy, niin kyllähän se mieli vaan on hyvä ja itseään voi onnitella, kuinka taas saatiin metsää kasvamaan enemmän tukkia tulevaisuudessa.

Ruoan ja lääkkeiden aitta

Jo muinaissuomalaiset tiesivät, että jos viina, sauna ja terva eivät auta, niin tauti on kuolemaksi. Kaikissa noissa on metsä mukana tavalla tai toisella: korpikuusen kyyneleet, puinen savusauna, tervasmännyt.

Pula-ajan pakolliset leivän jatkeet pettu ja jäkälä ovat nyt gourmetruokaa. Miltä kuulostaa friteerattu jäkälä tai käpyvaahto, molempia saa kun ravintolalla on tarpeeksi tähtiä. Metsien marjat ovat terveellistä superfoodia, kuten mustikan näkökykyä parantava vaikutus.

Pihka suojaa niin puuta kuin ihmistä taudeilta. Kansanparantajat ovat vuosisatoja käyttäneet pihkaa haavoihin, puremiin, ihottumiin. Nyt sairaalatkin ovat heränneet kokeiluihin ja todenneet, että vaikeat avohaavat paranevat pihkasalvan sisältämien antimikrobisten aineiden estäessä bakteerien lisääntymistä.

Pakuri se vasta ihme kääpä onkin. Se nostaa elimistön stressinsieto- ja vastustuskykyä sekä lisää aineenvaihduntaa ja vahvistaa yleiskuntoa. Pakuria käytetään rohdoksena ja ravintolisänä uutteena, jauheena tai paloina. Sitä käytetään monipuolisesti kosmetiikassa ja vihreä tee on vaihtunut monen kupissa pakuriseen tikkateehen.

Allergiat loitolla

Itse kasvoin maatilalla yhdessä minuutin vanhemman veljeni kanssa. Kesän lapsina olimme maatilan töissä mukana, navetassa meidät istutettiin vasikankarsinaan pois pahanteosta ja valvovien mansikkien silmien alle. Lehmänmaitoa juotiin ensihenkäisystä alkaen, ei oltu kuultu mistään listeriasta. Nythän pastöroimaton maito on enemmän tai vähemmän pannassa.

Maatilojen lapsilla on todettu olevan vähemmän allergioita kuin ”kliinisessä” kaupunkiympäristössä kasvaneilla lapsilla. Sekalainen maalaiscoctail kaikenlaisia bakteereja ja mikrobeja pitänee yllä jonkunlaista kauhuntasapinoa ja terveyttä.

Metsäammattilaisen maalajien tunnistusloru ”hiekan näkee (silmillä), hiedan tuntee (sormissa), hiesun maistaa (hampaissa) ja saven haistaa (nenässä)” pitää allergiat loitolla. Myönnän tunkevani välillä multaa suuhun arvioidessani maalajia.

Nykysuuntauksessa tarhalapsille annetaan kaupungeissa multaämpäri käteen ja vastustuskyky kasvaa.

Puupinnat bakteerien kauhu

Jälleen tuore suomalainen väitöstutkimus: monet puun uuteaineista on antibakteerisia, mänty hieman kuusta enemmän.

Hygieeniseltä tuntuva muovi onkin pahempi bakteeripesä kuin puinen leikkuulauta!

Mistä ne paljon kohutut homekoulut on tehty? Tuskin ainakaan puusta vaan muusta. Nyt monet uudet julkiset rakennukset tehdään hirrestä, jonka tuoksu miellyttää kaikkien nenää, eikä aiheuta allergiaa.

Hirrestä rakennettu sairaala, joka olisi sisältäkin puuverhoiltu, lavuaareja, ruokailuvälineitä ja huoneiden kalusteita myöten, ja tuoksuisikin vielä puulta. Olisiko parempaa paikkaa sairastaa, kun jokaisella henkäisyllä virtaisi parantavia molekyylejä keuhkoihin.

Radio kertoi tätä kirjoittaessani, että kolmannen kerran peräkkäin Suomi on maailman onnellisin maa. Voisiko se johtua osaltaan runsaista metsistämme ja niiden terveysvaikutuksista sisäisesti ja ulkoisesti nautittuna?

Lue lisää taimikonhoidosta >>

Katso, miten voit ylläpitää metsiesi monimuotoisuutta >> 

Lue myös Marin blogi metsän harvennuksesta: Harvennukset kuntoon - latvuksille tilaa ja rungot kasvuun >>

 

Projektipäällikkö Mhy Päijät-Hämeessä. Uusmaalainen, jonka juuret ovat syvällä pellossa ja metsässä, suunnittelee suuria ja toteuttaa pieniä.