Puukaupan oikea ajoitus on tiedon ja tunteen asia

Kalle Karttunen 29.5.2020

Puukaupan oikea ajoittaminen on filosofinen kysymys. Oikea ajoitus riippuu sekä oikeasta markkinatiedosta että omistajan tunteesta.

Oikean ajoituksen toteuttamista helpottaa kuitenkin, mikäli rajataan metsänomistajan tunteet päätöksenteon ulkopuolelle. Tällöin voidaan yleisemmin analysoida puukaupan toteuttamisen ajoitusta. Usein oikea ajoitus määritetään taloudellisen tiedon pohjalta. Tällöin jää pitkä liuta asioita pois vaikuttamasta päätöksentekoon. Toisaalta näin saadaan yksinkertaistettua asiaa, johon lähdetään etsimään vastausta.

Hinta edellä?

Puun hinta on tärkein tekijä puukaupan oikean ajoituksen määrittämiseen. Mitä korkeampi puun yksikköhinta, sen enemmän metsänomistaja saa taloudellista tulosta. Tämä kuitenkin sillä ehdolla, että muut tekijät säilyvät ennallaan. Vaikeaksi asian tekee se, että eri ostajat katkovat puita eri tavoin. Kun puun hinta ja määrä vaihtelevat, niin asiat voivat sekoittua. Puun määrä leimikolla voi siis vaihdella, joten tärkeintä olisi saada katkottua puu arvoltaan maksimaalisesti.

Biologia edellä?

Jos määrä voi vaihdella, niin puun hinta vasta voikin vaihdella sekä vuoden sisällä että eri vuosien välillä erittäin paljon. Tähän on syynä usein suhdannevaihteluiden ajoittuminen. Hakkuiden aikaistaminen tai lykkääminen voi olla järkevä keino, mutta tällöin puukaupan oikeassa ajoituksessa pitää tuntea tarkkaan myös puuston biologinen puoli. Oikean ensiharvennuksen ajoittaminen on tarkkaa puuhaa, sillä muutamien vuosien viivästyminen saattaa suipistaa latvuksia ja tuottaa puustolle jatkossa kasvutappioita. Toisaalta päätehakkuun ajoittaminen sallii periaatteessa paremmin hintapiikin hakemista.

Kiertoaika ja suhdanteet

Taloudellisesti oikeaa puukaupan ajoitusta on katsottava kuitenkin myös metsän koko kiertoajan näkökulmasta. On ymmärrettävä, että jokainen vuosi uudistushakkuun lykkäämisestä voi myös tuottaa laskennallista menetystä. Ikääntynyt puusto kasvaa hitaasti ja suhdanteesta riippuen arvokasvu voi kääntyä jopa negatiiviseksi.

Metsänomistajan henkilökohtainen taloudellinen optimi päätehakkuulle on silloin, kun sen arvokasvu on sama kuin metsänomistajan oma tuottotavoite. Mikäli metsänomistaja tavoittelee korkeampaa tuottotavoitetta, olisi hänen toteutettava hakkuutkin paljon aikaisemmin kuin pieneen tuottoon tyytyvä metsänomistaja. Saman pätee koko metsikön kiertoaikaan, jossa taloudellista metsänkasvatusta määrittää metsänomistajan oma tuottotavoite. Eri tuottotavoitteilla on erilaiset lähtökohdat metsänkasvatukseen. Mikäli puun hinta säilyisi samana läpi kiertoajan, niin aikaisemmin saatavilla tuloilla on suurempi merkitys metsänomistajalle kuin myöhemmin saatavilla. Tällöin etenkin kuitupuusta saatavat tulot ovat ensiarvoisen tärkeitä metsänomistajan taloudelle.

Ammattilainen optimoi

Oikean hakkuuajankohdan määrittäminen on metsäammattilaisten työtä. He osaavat sanoa milloin puusto kaipaa harventamista ja milloin uudistaminen olisi ajankohtaista. Metsäammattilaiset voivat antaa myös arvioita puukaupan oikeaan ajoittamiseen, mutta lopullinen päätöksenteko on kuitenkin metsänomistajan itsensä vastuulla.

Metsänhoitoyhdistyksissä ollaan päätöksenteossa metsänomistajan puolella puukaupan ajoituksessakin. Mikäli puukaupan toteuttamiseen päädytään, niin edelleen metsänhoitoyhdistyksissä autetaan kilpailuttamaan kaupat ja valvomaan, että korjuussa noudatetaan sopimuksia. Näin voi olla varma, että puukauppa toteutuu oikein.

Savolainen tutkija ja metsänomistaja, toimii tutkimuspäällikkönä MTK:n metsälinjalla.