Miten metsäsuhteesi ja äänestäminen liittyvät toisiinsa?
Valtakunnallinen
”Jos et löydä hyvää ehdokasta, äänestä vähiten huonoa. Tällöin huonoimmat eivät ainakaan hyödy äänestämättömyydestäsi. ”
Tätä kuulemaani motivaatiokorin hätäperustelua ei todellakaan tarvitse käyttää mhy-vaaleissa. Ehdokasasettelusta on tullut monipuolinen metsänomistajakunta ehdolle. He ovat päättäneet lähteä mukaan tavoitteenaan edustaa meitä kaikkia, meidän valtuuttaminamme, meidän parhaaksemme. Itse en ole ehdolla, reilut kolme vuosikymmentä olen saanut tehdä luottamustyötä tässä organisaatiossa. Siitä iso kiitos etenkin minua äänestäneille!
Metsätalouskin on muuttunut todella hektiseksi 38-vuotisen metsäomistajataipaleeni varrella. Kurveja on tullut lisää, näkyvyys heikentynyt. Ylämäet ja alamäet markkinoilla tulevat nykyajan kiireessä yhä nopeammin vastaan. Sääntelyn kieltomerkkejä on taipaleella yhtenään, ja metsänkäsittelyn eri vaihtoehdot haarautuvat monisäikeisiksi poluiksi. Samalla koneistuminen on valtavasti helpottanut ja tehostanut fyysistä työtä, puhumattakaan digitaalisaation loikasta mm. metsävaratiedossa, töiden suunnittelussa ja kilpailutuksessa.
Kaupungistumisen megatrendi etäännyttää metsänomistuksen, ja tuo haasteita vuorovaikutukseen metsässä toimijoiden ja omistajien kesken. Vielä enemmän se vaikuttaa epäluuloihin metsätyötä kohtaan yhteiskunnassamme. Raflaavat klikkiotsikot eivät tilannetta paranna, varsinkaan, jos ala antaa medialle syöttöjä lapaan, niin kuin hyvin ikävässä raakkutuhossa on tapahtunut.
Väittäisin kuitenkin, että vahva metsäsuhde etenkin suomalaisilla metsänomistajilla ei ole mihinkään kadonnut, se on vaan erilainen kuin vuosikymmeniä sitten. Koska se on osin etääntynyt fyysisesti metsästä, samalla se voi tuoda uutta perspektiiviä, vaikkei käytännön metsätyö tuttua olisikaan. Perhemetsätalouden arvot pysyvät moniarvoisen metsätaloutemme perustana ja vahvuutena, kunhan vain huolehdimme vuorovaikutuksesta.
Millainen on sinun metsäsuhteesi, ja miten parhaiten saat sen ilmi omistamallasi metsätilalla? Olet jo tehnyt hyvän päätöksen, kun olet valinnut yhdistyksen jäsenyyden. Valtuutetut yhdistyksessä käyttävät isointa valtaa organisaatiossa, mm. strategiapäätöksissä. Kannustan jo äänestyspäätöstä tehdessä rohkeasti ottamaan ehdokkaisiin yhteyttä, ja kysymään kantaa asioihin, ja samalla tuomaan omia näkemyksiä ilmi. Jäsen jäsenelle -keskustelua lisää siis!
Äänestäminen on ikiaikainen keksintö, demokratia on toiseksi paras vallankäytön muoto valistuneen yksinvaltiuden jälkeen. Jälkimmäinen on osoittautunut utopiaksi, joten… teepä tämän syksyn metsänhoitotyö nro 1 ja äänestä!
Kirjoittaja: Matti Rauhalahti, 56-vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä, muusikko sekä juontaja. Mhy Roineen valtuuston puheenjohtaja.
Liittyvät bloggaukset
Puukaupassa kaikkein tärkein on metsänomistaja
Harri Välimäki
Valtakunnallinen
Ei liene lainkaan liioiteltua sanoa, että metsänhoitoyhdistyksissä on käynnissä yksi puukaupan historian merkittävimmistä uudistuksista. Kyseessä ei ole yksittäinen järjestelmäprojekti, vaan kyse on siitä, miten puukauppa valmistellaan ja viedään maaliin metsänomistajan puolesta ja eduksi.
Minun metsä on minun
Päivikki Otronen
Valtakunnallinen
Kuka metsän omistaa – ja kenellä on oikeus päättää sen käytöstä? Metsänomistajuus ei ole vain mielipidekysymys, vaan henkilökohtainen, usein sukupolvien yli ulottuva vastuu ja suhde. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan hallituksen puheenjohtaja Päivikki Otronen avaa omakohtaisesti, mitä metsän omistaminen todella tarkoittaa.
Metsänomistamisen iloja
Taina Kekkonen
Valtakunnallinen
Metsänomistaminen ei useinkaan ole pelkästään riemun kiljahduksia, mukavia metsäretkiä, lumikenkäilyä, oman maan marjoja tai hyötyliikuntaa. Välillä tai itse asiassa aika useinkin metsänomistaminen on sydän syrjällään olemista, tunteikkaita päätöksiä, pelkoa ja riittämättömyydenkin tunteita.
