Puukauppa valtakirjalla vai suoraan?

Valtakunnallinen

Mäntymetsä

Metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppa on puun myyntiä välittäjän avulla. Se sopii niin helppoa metsätaloutta arvostavalle kuin vaativammallekin metsänomistajalle. Metsänomistajan kannattaa tiedostaa sen tarjoamat kattavat hyödyt.

Puumarkkinatilanne vaihtelee taloudellisten suhdanteiden mukaan. Suhdanteet vaikuttavat eri puutavaralajien kysyntään ja niistä maksettavaan hintaan. Metsissä riittää puuta ja erityisesti nuorissa metsissä on jatkuvasti hoitotarvetta ja hakkuurästejä, joten metsän kasvukunnon ylläpitäminen vaatii puun korjuuta. Metsäyhtiöt tavoittelevat metsänomistajia toteuttamaan puukauppaa suoraan heidän kanssaan ja saamaan entistä useamman metsänomistajan sopimusasiakkaiksi. Tällöin metsänomistaja antaa yhdelle ostajalle erityisaseman markkinoilla.

Puukauppaa on mahdollista toteuttaa myös pyytämällä tarjoukset kaikilta mahdollisilta puun ostajilta. Metsänhoitoyhdistys tarjoaa metsänomistalähtöistä palvelua toteuttaa koko puukauppa niin sanottuna valtakirjakauppana, jossa puukauppa suunnitellaan, kilpailutetaan ja vertaillaan metsänomistajan puolesta. Tällöin metsänomistaja voi keskittyä tarjousten perusteella lopullisen päätöksen tekemiseen siitä, kenelle myy puunsa.

- Tukin ja kuidun hinnan ero on niin suuri, että katkonnalla ratkaistaan puukaupan onnistuminen. Yhteen sopimuskumppaniin sitoutuneelta jää helposti leimikon paras katkontapotentiaali huomiotta ja se näkyy pienempänä tukkitilinä, valistaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Puukauppansa kilpailuttava metsänomistaja huolehtiikin koko metsänomistajakunnan puolesta puun hinnoittelun toimivuudesta reilun kaupan mukaisesti. Puukaupan kilpailuttaminen on reiluuttamista. Metsäyhtiöiden puunhankinnan tarkoitus on saada mahdollisimman edullisesti raaka-ainetta tehtailleen. Mikäli aitoa kilpailua ei tietoisesti synnytetä puumarkkinoille, jää puun hinta paljon alhaisemmaksi ja metsänomistajuuden kannattavuus heikkenee. Kilpailuttamisen ohella yhtä tärkeää on puukaupan katkonnan vertailutietojen hyödyntäminen ja korjuun valvonta sekä edunvalvonnan toteutuminen, jonka vain metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa tarjoaa.

Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa on edunvalvontaa

Metsänhoitoyhdistyksessä puukauppa kilpailutetaan kaikkien alueen puunostajien kanssa siten, että myös puun katkontaennuste otetaan huomioon. Valtakirjalla puun myyminen on ihan yhtä vaivaton kuin sopimusasiakkaan suora puukauppa, pelkkä allekirjoitus riittää. Helppous onkin tärkeä tekijä kiireisille ihmisille, mutta sen lisäksi kannattaa tuntea myös muut valtakirjakaupan hyödyt.

Myytävät korjuukohteet ovat usein laadultaan hyvin erilaisia, joten kaikissa talouden suhdannetilanteissa ei ole mahdollista, että yksi ostaja kykenisi tarjoamaan aina markkinoiden parasta tarjousta kaikille puutavaralajeille. Puukaupan kilpailuttamisella voidaankin testata ostajien ostohalukkuus, joka näkyy tarjouksissa puun katkontatietoina ja yksikköhintoina. Katkonnan mitat vaihtelevat ostajittain. Metsänhoitoyhdistys kerää ostajien katkontatietoja aikaisemmista puukauppojen korjuusta ja kykenee näin vertailemaan ostajien paremmuutta muutenkin kuin pelkän puun yksikköhinnan perusteella. Katkonnalla onkin suuri merkitys puukaupassa. Niin ikään puun yksikköhintojen vertailussa vaaditaan nykyisin paljon ammattitaitoa. Puun hinnoitteluun on tullut tavaralajihinnoittelun lisäksi kokorunkohinnoittelu. Yleisen puumarkkinatilanteen analysointi sekä erilaisten tarjousten ja katkonnan vertaileminen vaativat tietoa ja taitoa. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisilla on viimeisin tieto ja käsitys alueellisesta ja paikallisesta puumarkkinatilanteesta.

Metsänomistajalle tarjotaan metsänhoitoyhdistyksissä paikallista edunvalvontaa puukaupan yhteydessä ja metsänomistajajärjestö MTKn kautta kansainvälistä, kansallista ja alueellista edunvalvontaa. Oleellista on ymmärtää, että metsänomistajaa ei jätetä yksin. Metsänomistajajäsenten etuja ajetaan puukaupan jokaisessa vaiheessa. Puukauppaan liittyviä haasteita pyritään kehittämään ja ratkaistaan etupainotteisesti. Puukauppaa tehdään kuitenkin niin paljon, että riita- ja ongelmatilanteilta ei voida välttyä. Tällöin etujärjestön asiantuntijat ovat jäsenten apuna.

Ajankohtaista

  1. MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin – ”Tuhti paketti kohti käytännön askeleita”

    MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin – ”Tuhti paketti kohti käytännön askeleita”

    Valtakunnallinen

    Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC julkaisivat 1. helmikuuta luonnon monimuotoisuuden tiekartan. Tiekartan tutkijaraporttien, jäsenkyselyiden ja järjestöjen sisäisen työn avulla MTK ja SLC jäsenineen ottavat entistä vaikuttavampia askeleita kohti maatalous- ja metsäympäristöjen monimuotoisuuden vahvistamista.

    Lue lisää
  2. Metsänhoitoyhdistysten kautta haettiin yli puolet kemera-tuista

    Metsänhoitoyhdistysten kautta haettiin yli puolet kemera-tuista

    Valtakunnallinen

    Metsänhoitoyhdistysten kautta haettiin ahkerasti kemera-tukia tuen viimeisenä vuonna. Tukihakemusten määrä nousi 24 prosenttia. Myös vapaaehtoinen suojelu kiinnosti metsänomistajia ja tuen määrä kasvoi 56%.

  3. Metka-laki astui voimaan 1.1.2024 – Metsätalouden tukien haku avautuu maaliskuun alussa

    Metka-laki astui voimaan 1.1.2024 – Metsätalouden tukien haku avautuu maaliskuun alussa

    Valtakunnallinen

    Metsätalouden kannustejärjestelmää koskeva metka-laki tuli voimaan 1.1.2024. Metsänomistajat voivat hakea metsätalouden tukia 1.3.2024 alkaen Metsäkeskuksesta.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset