Puskassa punottaa!

Valtakunnallinen

Iloksenne voin kertoa, että tällä kertaa blogissani ei haise kakstahtibensiini, ei tuoksu pihka, eikä kaadu yhtään puuta. Tällä kertaa teksti tuoksuu hieman imelälle ja kesälle!

Vatukko puukaupan kylkiäisenä

Muistatte ehkä, kun pari vuotta sitten suunnittelin leimikkoa itselleni. Eurojen lisäksi haaveilin samalla myös ihan omasta vatukosta. Olen lapsesta asti ollut innokas marjastaja ja villivadelmat ovat olleet keräyslistan kärjessä. Villivadelman maku on puutarhavadelmaa voimakkaampi ja ehken osa viehätystä on myös vadelman keräyksen haastavauus. Tunnetusti parhaat vadelmat kasvavat rehevillä ja hankalastikin kuljettavilla mailla.

Kuljin heinäkuun loppupuolella koivuntaimikkoni ohi mustikkaan. Ajattelin, että ehkäpä vatunvarret ovat vielä tänä kesänä liian nuoria tuottaakseen marjaa, mutta niin vain kävikin, että puskassa punotti! Voin myöntää, että puskan punotus sai pienen hulluuden heräämään kesälomaansa viettävässä metsäasiantuntijassa. Metsävadelman paras satokausi on vain muutaman viikon mittainen, joten satokauden hyödyntäminen vaatii melko intensiivistä poimintaa.

Vinkit vadelmien poimintaan

Konstit ovat monet vadelmien keräämiseen, mutta itse suosin tekniikkaa, jossa marja-astia on vyötäisillä. Olen havainnut, että vyötäisillä vapaasti roikkuva noin kahden litran ämpäri ei kaadu kovin helposti, vaikka keräysasentoa vaihtaa välillä. Vasemmassa kädessä minulla on hanska, jolla kääntelen piikikkäitä varsia oikean käden ulottuville. Oikeassa kädessä minulla on kynsikäs, jotta piikikkäät varret eivät naarmuta kämmenselkää ( tekniikka toimii myös päinvastoin vasenkätisillä ). Pitkähihainen paita on myös hyvä suoja aurinkoa ja hyönteisiä vastaan. Jalkaan valitsen pitkälahkeiset sopivan paksut housut ja kengiksi kumisaappaat tai pitkävartiset vaelluskengät.

Samalla kun kerää vitamiineja talven varalle tulee myös huomaamattaan heinänneeksi taimikkoa. Appiukko totesikin eläessään, että ’enhän minä niin niistä marjoista, mutta ne kuusen taimet löytyvät samalla’.

Metsästä on siis moneksi ja usein taimikot yllättävät! Tämä taimikko yllätti metsänomistajan noin 36 litran vadelmasadollaan.

Kuvat: Taina Kekkonen

Seuraa Tainan omien metsien hoitoa blogeista:

Taina Kekkonen bloggaa

Taina Kekkonen

Metsäasiantuntija Mhy Etelä-Savo

Olen Mhy Etelä-Savon metsäasiantuntija ja toimistopaikkani on Mikkelin toimistolla. Keväällä 2013 teimme kotitilallani sukupolvenvaihdoksen, jonka seurauksena olen päässyt maa- ja metsätalouden harrastajaksi sanan varsinaisessa merkityksessä.

Liittyvät bloggaukset

  1. Metsänomistajien lahjoitukset tukevat metsäalan tulevaisuutta – ennen kaikkea lasten ja nuorten metsäkasvatusta

    Metsänomistajien lahjoitukset tukevat metsäalan tulevaisuutta – ennen kaikkea lasten ja nuorten metsäkasvatusta

    Martta Fredrikson

    Valtakunnallinen

    Jo kolmenkymmenen vuoden ajan suomalaiset metsänomistajat ovat voineet tukea metsäalan yhteistä tulevaisuustyötä puukaupan yhteydessä vapaaehtoisella lahjoituksella Suomen Metsäsäätiölle. Puuta ostava teollisuus tuplaa lahjoituksen. Vuosittain näiden lahjoitusten avulla kymmenet tuhannet koululaiset pääsevät tutustumaan metsiin ja metsien käyttöön. Lahjoitukset tekevät mahdolliseksi myös vuositasolla kymmeniä tutkimuksia sekä viestinnän ja metsäluonnon hankkeita.

    Lue lisää
  2. Metsäammattilaiset osoittivat vahvaa osaamista

    Metsäammattilaiset osoittivat vahvaa osaamista

    Tatu Liimatainen

    Valtakunnallinen

    PEFC Suomi järjesti alkukesästä yhdessä Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen kanssa kahden viikon ajan koulutuksia ympäri Suomea aina Rovaniemeltä Saloon.

  3. Rajat auki! Missäs se metsätilan raja menikään?

    Rajat auki! Missäs se metsätilan raja menikään?

    Annamari Rajoo

    Valtakunnallinen

    Rajoista kirjoitteluun ja uutisointiin on väistämättä törmännyt viime vuosina usein. En siksi malta olla itsekin tarttumatta raja-asiaan.

2025 © Metsänhoitoyhdistykset