Metsätalouden riskit hallintaan hyvällä metsänhoidolla

Ilmastonmuutos lisää erilaisia sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivuusjaksoja ja myrskyjä. Nämä yhdessä yhä pohjoisemmaksi leviävien tuhohyönteisten kanssa aiheuttavat huolta metsänomistajille. Miten minimoida omien metsiensä metsätuhoriskit? 

Uudistusvaiheessa katse tulevaisuuteen 

Ihan ensimmäiseksi pitää miettiä tulevaisuutta. Ja se onkin vaikeaa. – Jyväskylä-Kuopio -korkeudella kertyy nykyään yhtä paljon lämpösummaa kuin etelärannikolla 1970 -luvulla, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Markus Melin. Ilmasto siis muuttuu paljon jo yhden ihmis- tai puusukupolven aikana.  

- Oikea puulaji oikeaan paikkaan on enemmän tosi nyt kuin ennen, muistuttaa Melin. Muuten voi käydä niin, että kuivuus tappaa pienet taimet jo ennen kuin ne ovat ehtineet juurtua kunnolla. Korkean tuhoriskin kohteita ovat erityisesti liian karulle ja kuivalle kasvupaikalle istutetut kuuset. Sen sijaan sekapuustoisuus voi auttaa myös kuusia selviytymään paremmin. 

Juurikääpäkin on leviämässä koko ajan pohjoisemmaksi ja se täytyy huomioida uudistamisessa. - Juurikääpä jää muhimaan juuristoon, vaikka puut kaadettaisiinkin. Ja jos samalle kasvupaikalle istutetaan kuusta, se tarttuu niihin ja tuhoaa seuraavankin puusukupolven. Istuta siis mieluummin koivua. 

Sekametsä pärjää paremmin 

Melin suosittelee sekametsän kasvattamista sopivilla kasvupaikoilla, sillä se kestää paremmin monia stressitekijöitä.  – Puhtaat kuusikot kasvaa kyllä hyvin, mutta Keski-Euroopasta on huonoja esimerkkejä siitä, miten ötökät syövät etenkin väärillä kasvupaikoilla koko metsän. Sekapuusto hajauttaa riskiä, Melin muistuttaa. 

Melin on itse kokeillut menetelmää, jossa maa on muokattu, mutta kuusia ei ole istutettu ihan joka mättäälle. Tämä on antanut mahdollisuuden luontaisen sekapuuston syntymiselle. 

Taimikonhoitovaiheessa on hyvä jatkaa sekametsän kasvatusta hoitosuositusten mukaan. – Tietopohja alkaa olemaan jo aika hyvällä tasolla ja Metsänhoidon suosituksista löytyy hyvät ohjeet raivaussahatöiden tekemiseen, Melin kannustaa. 

Huolehdi hyvästä kasvukunnosta 

Kasvatusmetsävaiheessa harvennukset kannattaa tehdä ajallaan ja huolehtia metsän hyvästä kasvukunnosta. - Ylitiheässä metsikössä puuston kasvu heikkenee ja kun sinne tehdään harvennus, puut ovat todella alttiita erilaisten tuholaisten hyökkäyksille. Hyväkasvuinen metsä sen sijaan kestää paremmin monenlaista stressiä, Melin muistuttaa. 

Erityisen tarkkana ylitiheyden kanssa kannattaa olla, jos metsät sijaitsevat Itä- tai Keski-Suomen vaara-alueilla, jossa tykkylumi voi aiheuttaa pahojakin vaurioita katkomalla puiden latvoja. – Lumituhot ovat todennäköisiä, kun ollaan yli 200 m merenpinnan yläpuolella. Mutta lohduttavaa on se, että tilastollisesti lumituhoja ei ole ollut aiempaa enempää viime vuosina. 

”Saappaat jalkaan ja seuraamaan tilannetta” 

Varttuneen metsän riskitasoa lisää, jos kuusikon viereiselle kuviolle tehdään hakkuu, tai puita kaatuu myrskyn seurauksena. – Metsikönreunan mikroilmasto muuttuu kuivemmaksi ja valoisammaksi ja puut kärsivät stressistä. Puu kestää kyllä pientä kuivuutta, mutta jos kuivuuskausi venyy, se ei enää sopeudukaan vaan pistää yhteyttämisen tauolle eikä tuota pihkaa, joka on sen paras puolustuskeino tuhohyönteisiä vastaan, Melin kertoo. 

Koko kuvion hakkuu ei kuitenkaan aina ole Melinin mukaan välttämätöntä, vaikka sieltä muutama kirjanpainajan tappama puu löytyisikin. – Ennenaikaisesta hakkuusta niitä taloudellisia tappioita vasta syntyykin. Ennemmin kannattaa tarkkailla tilannetta ja jos onnistuu poistamaan keväällä ne puut, joissa kirjanpainajia vielä on, hyvä. Kuollutta puuta sen sijaan ei kannata poistaa, sillä siinä lisääntyvät kirjanpainajien luontaiset viholliset, erilaiset petotoukat. 

Metsätuhot eivät ole lisääntyneet 

Vaikka metsätuhojen riskit ovat kasvaneet, ei Melinin mukaan ole syytä vielä olla erityisen huolissaan sillä ilmiö ei koske koko Suomea. – Kuusimetsä Kuusamossa saa varmasti olla rauhassa kymenlaaksolaiseen verrokkiinsa nähden. Samoin esimerkiksi metsäpalojen riski on kuivuusjaksojen myötä kasvanut, mutta niiden määrä ei ole. Valvontalennot ja sammutustyö toimivat hyvin. 

Metsätuhojen määrä on meillä vielä onneksi hyvin pieni Keski-Eurooppaan verrattuna. Ja meillä on aikaa varautua. Hereillä pitää olla, muttei yöuniaan menettää. 

Metsänomistajan muistilista metsätuhoriskin pienentämiseen: 

1. Ennaltaehkäise 

• Valitse kasvatettava puulaji olosuhteiden mukaisesti.

• Huolehdi nuoren metsän hoitotyöstä ja harvennushakkuista oikeaan aikaan ja oikealla voimakkuudella. 

• Vältä riskejä lisääviä käsittelyitä riskialttiilla alueilla, kuten esimerkiksi yläharvennusta lumituhoille altistuvilla alueilla. 

2. Varaudu 

• Tarkasta metsikön kunto säännöllisesti ja erityisesti myrskyjen sekä lumisten talvien jälkeen sekä hakkuun jälkeisillä alueilla. 

• Tunnista tuhonaiheuttaja: Hakkuissa on mahdollista huomata juurikäävän esiintymistä, joka voi viestiä tulevista riskeistä ja vaikuttaa puulajivalintaan. 

3. Hajauta 

• Kasvata vaihtelevasti erilaisia puulajeja 

• Kasvata sekametsiä 

• Käytä monipuolisia metsänkasvatusmenetelmiä, jotta metsän kestävyys eri tuholaisille paranee. 

Teksti: Anne Rauhamäki/Jalkautus

Artikkeli on julkaistu Metsänomistajat jäsenlehdessä 1/2025