Tukkikauppoja ja metsäneuvontaa Yrityskylässä Metsäsäätiön tuella

Lahden Kariston koulun kuudesluokkalaiset pyörittivät Yrityskylässä Metsänhoitoyhdistystä ja oppivat yhteiskunnan ja talouden toiminnan perusasioita. Sekä ainakin yhden uuden asian.

Metsänhoitoyhdistyksen neljän hengen tiimi on aamulla kirjannut ylös tavoitteensa: 1. Antaa hyvää asiakaspalvelua 2. Tehdä hommat huolellisesti 3. Pitää hauskaa. Tämähän vaikuttaa kivalta työpaikalta. Ei uskoisi, että työntekijät ovat kuudesluokkalaisia.

Mikä Yrityskylä?

Yrityskylä Alakoulu on yhteiskunnan, talouden ja työelämän oppimiskokonaisuus kuudesluokkalaisille. Jokaisessa kymmenessä Yrityskylän pienoisyhteiskunnassa ympäri Suomen pääsee Suomen Metsäsäätiön tuella parinkymmenen muun yrityksen ohella työskentelemään metsäelinkeinoa esittelevässä Metsänhoitoyhdistyksessä ja tutustumaan tuotteisiin, joita puusta valmistetaan.  Suomen Metsäsäätiö on ollut luomassa ja käsikirjoittamassa Yrityskylä Alakoulujen päivää metsänhoitoyhdistyksissä.

- Yrityskylän Metsänhoitoyhdistys on metsäelinkeinoa laajasti esittelevä pienoisyritys. Siellä oppilaat pääsevät tutustumaan puukaupan eri vaiheisiin, puun käyttömahdollisuuksiin ja jakamaan tietoa muille yrityskyläläisille. Yrityksessä työskentelevät toimitusjohtaja, metsäasiantuntija sekä puunjalostusinsinööri. Omalla toiminimellään työskentelevä metsäkoneyrittäjä toimii tiiviissä yhteistyössä Metsänhoitoyhdistyksen työntekijöiden kanssa ja osa muissa yrityksissä työskentelevistä oppilaista toimii metsänomistajina, taustoittaa Lahden TAT Yrityskylän asiantuntija Pia Sillanpää.

Tukkeja asiakkaille

Metsänhoitoyhdistyksessä puolenpäivän tiimipalaveri on juuri päättynyt ja väki palailee töihinsä. Toimiston pöytä pursuaa tilauksia ja muita lomakkeita. Seassa ajelehtii vihreä kenkälusikka. Toimitusjohtajalla on kiire seuraavaan palaveriin.

Metsäkoneyrittäjä Sohvi pyörittelee jo tottuneesti hakkuukonetta metsikössä ja katkoo tukkeja. Niitä pitäisikin kaatua aika paljon, sillä pöydällä on useita 50 tukin tilauslomakkeita odottamassa. Joku haluaa rakentaa uuden ulkovessan ja kylän uusi puukoulukin tarvitsee aika paljon raaka-ainetta. Nyt on kuitenkin ongelma, kone ei liiku. Tarkemmin zoomattaessa sen etupyörät ovat puupinon päällä ilmassa. Ihme ettei liiku. Hetki pitää venkslailla, mutta sitten homma jatkuu taas ja tukkeja napsahtelee pinoihin tasaiseen tahtiin.

Palkat maksuun

Pöydän vastakkaiselle puolelle palannut Urho on Metsänhoitoyhdistyksen toimitusjohtaja. – Aika helppoa hommaa, mä oon lähinnä käynyt muissa yrityksissä ja hoitanut kaikkia asioita niinku vakuutuksia ja palkkoja. En oo oikeastaan ollut metsäasioiden kanssa tekemisissä vaan kaikkien muiden, Urho tuumii.

Tuumailu keskeytyy, kun puunjalostusinsinööri Konsta rientää paikalle  - Missä mun rahat on? Sä et oo maksanut mulle palkkaa! Asiaa ryhdytään selvittämään ja vika löytyykin pankkikortista, jota ei ole aktivoitu. Konsta lähtee ostoksille. Urho tarkastelee yrityksensä tilejä.  – Rahaa on riittävästi, ei ole tarvinnut ottaa lainaa. Miltäs toimitusjohtajan hommat muuten vaikuttavat? – Ihan nice.

Yhteistyöllä se sujuu

Puunjalostusinsinööri Konsta on jo tehnyt omat puukomposiitteihin ja työturvallisuuteen liittyvät tehtävänsä ja istahtaa metsäkoneen puikkoihin metsäkoneenkuljettaja Sohvin siirryttyä tauolle. Tukkitilauksia on tullut lisää ja kone on taas jumissa. Konsta on joukon ainoa, jolla oli entuudestaan tietoa metsäasioista. - Meillä on perheellä omaa metsää ja silleen, ihan tuttuja juttuja, Konsta toteaa ja napsii samalla koivutukkeja pinoon.

Asiantuntevaa metsäneuvontaa

Metsäasiantuntija Amos on pitänyt jo yhden Minä ja metsä -koulutuksen metsänomistuksesta ja jokamiehenoikeuksista. Koulutus meni ilmeisen hyvin, koska hän sai siitä ”Hyvä johtaja” -timantin. Amos tutkii päivän tehtäväluetteloa tabletiltaan. Vielä on toinen koulutus jäljellä ja sitä ennen pitäisi antaa metsäneuvontaa yhdelle metsänomistajalle.

Metsänomistaja Sanni ilmestyykin paikalle hieman epätietoisena. – Mun pitäisi saada joku metsäsuunnitelma?  Amos ryhtyy toimeen. Ensin pitää tietää, millaista Sannin metsä on. 15-vuotiasta tuoreella kangasmaalla kasvavaa koivikkoa. – Miten se tästä katsotaan, ihmettelee metsäasiantuntija hetken taulukkoa, kunnes oikea kohta löytyy.  – Eli nyt toimenpide olisi taimikonhoito ja sen jälkeen harvennus, noin 15 vuoden päästä, kertoo Amos asiantuntevasti ja laskee myös toimenpiteiden arvioidut tulot ja menot metsäsuunnitelmaan.

Kaikuja oikeasta työelämästä

Toiminta vaikuttaa oikein pätevältä. Monet lasten tekemät työelämän nykytilaa koskevat havainnot ja spontaanit kommentit ovat niin osuvia, että väkisinkin naurattaa. – Kannattais lukea ne käyttöohjeet ensin. – Ei mun tarvi mitään puheita valmistella, se on jo mulla päässä. – Sori, mun pitää nyt mennä koulutukseen.  – Pitääks mun taas mennä jonnekin koulutukseen!? Päivä yrityskylässä voisi toimia hyvin roolipelivirkistyspäivänä mille tahansa työyhteisölle.

Sitten onkin jo tiimipalaverin ja loppukeskustelun aika.

Mikä oli hyödyllisin oppimasi tieto?  - No se, että kenkälusikka on tehty puusta, toteaa Urho. Muut eivät tätä perustelematta niele ja lusikka kaivetaan Suomen tuotesalkusta esille. - Hassua, ihan tavallinen kenkälusikka. Niinku muovia.

Mikä oli parasta?  - Muihin firmoihin tutustuminen ja metsäkonesimulaattori, vaikkei se aina toiminutkaan. Missä tavoitteissa onnistuttiin? - Pidettiin hauskaa ja annettiin hyvää palvelua. Mitä olisi voinut tehdä paremmin? – Ei mitään, parhaamme yritettiin. Huomenna tehtäis ihan samalla tavalla.

Anne Rauhamäki

• Suomen Metsäsäätiö on metsäalan yhteinen apurahasäätiö, joka rahoittaa metsäelinkeinoa edistäviä hankkeita, kuten kouluyhteistyötä, tutkimusta ja päättäjäviestintää.
• TAT Yrityskylä Alakouluissa työskennellään päivä pienoisyhteiskunnassa, jossa Metsäsäätiön tuella mukana myös metsäalan ammatit ja metsäiset opit. Tänä lukuvuonna Yrityskylä Alakouluissa vierailee 55 000 oppilasta eli peräti 86 % Suomen kuudesluokkalaisista.
• Metsänomistaja voi lahjoittaa vapaaehtoisen menekinedistämismaksun (0,2 % loppusummasta) puukauppojen yhteydessä Suomen Metsäsäätiölle, jolloin puuta ostava taho sitoutuu maksamaan saman summan säätiölle.