MTK:n Mikko Tiirola: Eduskunnan pysäytettävä esitys luonnonsuojelulaiksi
Valtakunnallinen
Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys luonnonsuojelulaiksi on pahasti vastoin omaisuudensuojaa, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. ”Lakiesitystä ei saa päästää nykymuodossaan eduskunnasta läpi”, Tiirola painotti avatessaan metsävaltuuskunnan kokouksen torstaina Espoossa. Esitys mahdollistaisi tiettyjen luontotyyppien päätymisen suojeluun ilman viranomaispäätöstä ja korvauksia. Tiirolan mukaan Suomi tarvitsee metsiä nyt entistä enemmän ja niiden kasvua voidaan myös lisätä tuntuvasti.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korosti puheessaan maanomistajan omaisuudensuojaan liittyviä ongelmia. "45 vuotta vanhaa lunastuslakia ei tämäkään hallitus saanut uudistettua. Epäoikeudenmukaisuus joka sähkönsiirtolinjoista ja niiden kelvottomista lunastuskorvauksista aiheutuu, uhkaa sinänsä tarpeellisen vihreän siirtymän hyväksyttävyyttä", Tiirola harmittelee. ”Haluan antaa tässä vahvan viestin vaaleja odotteleville eduskuntaryhmille: Ottakaa nyt tosissanne se, että lunastustilanteissa maapohjalle määritettäisiin jatkossa vähimmäiskorvaustasoksi edes verottajan määrittämä arvo.”
Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys luonnonsuojelulaiksi. ”Sitä ei saa päästää esitetyssä muodossa eduskunnasta läpi”, toteaa Tiirola ykskantaan. ”Esitetyssä muodossaan lakiesitys sisältää tietyille luontotyypeille korvauksettoman suojelun mahdollisuuden, mitä emme voi missään tapauksessa hyväksyä.”
Hakkuiden rajoittamisen sijaan tarvitaan lisää kasvua
”Viime päivinä professoritasolta – tosin ei metsätieteilijöiden – on jälleen esitetty hakkuiden rajoittamista hiilinielujen pelastamiseksi. Se on kerta kaikkiaan väärä lääke, kuten on kasvullisten suometsien laaja ennallistaminen. Hakkuiden ja metsänhoidon rajoittamisen asemasta paras ilmastoteko on panostaa metsien kasvun lisäämiseen”, muistuttaa Tiirola.
Luonnonvarakeskus esitti joitain vuosia sitten keinovalikoiman, joilla metsien kasvua voidaan lisätä jopa 150 miljoonaan kuutiometriin. ”Kannustan kaikkia metsäsektorin toimijoita ponnistelemaan sen eteen, että LUKE:n esittämät keinot otetaan laajaan käyttöön. Tässä työssä tarvitaan metsänhoitoyhdistyksiä aivan kuten silloin vuosikymmeniä sittenkin”, Tiirola painottaa.
Työkalut ovat Tiirolan mukaan tuttuja: Jalostettua viljelyaineistoa, ajallaan tehtyjä hakkuita ja hoitotöitä, lannoitusta sekä kuhunkin paikkaan ja maalajille sopivat metsänhoitomenetelmät. ”Tämä onnistuu, jos samalla huolehditaan metsien terveydestä ja monimuotoisuuden turvaaminen tehdään fiksusti”, Tiirola totesi.
”Sanoisin, että on aika uusia se oikea metsämarssi vuodelta 1950. Rohkenen esittää tämän haasteen koko suomalaiselle yhteiskunnalle Metsävaltuuskunnan 80 vuotisjuhlakokouksesta!”
Lisätietoja:
Mikko Tiirola, MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, 044 538 4280
Ajankohtaista
Yksityismetsissä mahdollisuus monipuolisiin hyötyihin
Valtakunnallinen
Tapion julkaisema raportti metsäbiotalouden arvoketjuista tuo esille metsätalouden merkitystä Suomen taloudelle. Pohjoiset metsänhoitoyhdistykset arvioivat, että yksityismetsät tarjoavat mahdollisuuksia luoda hyvinvointia nykyistä monipuolisemmin. Tämä edellyttää metsänomistajan päätösvallan kunnioittamista, uusien markkinoiden kehittämistä sekä kannustusta hyvään metsän- ja luonnonhoitoon.
Ensimmäinen "Viestintää tukeva työnantaja" -palkinto Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalalle
Valtakunnallinen
Metsämiesten Säätiö lanseerasi maaliskuussa uuden Viestintää tukeva työnantaja -palkinnon metsäalalle. Palkinnon avulla Säätiö haluaa nostaa esille metsäalan työnantajia ja heidän käytäntöjään, jotka rohkaisevat ja tukevat työntekijöitä henkilökohtaiseen viestintään eli metsäalan positiiviseen esiintuontiin esim. kouluissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja radiossa. Esityksiä palkinnon saajaksi Säätiö ottaa vastaan kotisivullaan olevalla lomakkeella anonyyminä tai ehdottajan nimen kanssa.
Metsänomistajien tyytyväisyys puukauppaan nousussa – Puukauppa kilpailutetaan entistä useammin metsänhoitoyhdistyksen avulla
Valtakunnallinen
Metsänomistajien tyytyväisyys ja aktiivisuus puukauppaan on kasvussa, selviää kevään Metsätutka-kyselystä. Vaikka viime vuosina on tehty puukauppaa ahkerasti, on kolmanneksella metsänomistajista puunmyyntiaikomuksia myös kuluvalle ja ensi vuodelle. Puun hinnan nousun merkitys puukauppaan kannustavana tekijänä on myös noussut voimakkaasti.
