MTK:n Mikko Tiirola: Eduskunnan pysäytettävä esitys luonnonsuojelulaiksi
Valtakunnallinen
Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys luonnonsuojelulaiksi on pahasti vastoin omaisuudensuojaa, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. ”Lakiesitystä ei saa päästää nykymuodossaan eduskunnasta läpi”, Tiirola painotti avatessaan metsävaltuuskunnan kokouksen torstaina Espoossa. Esitys mahdollistaisi tiettyjen luontotyyppien päätymisen suojeluun ilman viranomaispäätöstä ja korvauksia. Tiirolan mukaan Suomi tarvitsee metsiä nyt entistä enemmän ja niiden kasvua voidaan myös lisätä tuntuvasti.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korosti puheessaan maanomistajan omaisuudensuojaan liittyviä ongelmia. "45 vuotta vanhaa lunastuslakia ei tämäkään hallitus saanut uudistettua. Epäoikeudenmukaisuus joka sähkönsiirtolinjoista ja niiden kelvottomista lunastuskorvauksista aiheutuu, uhkaa sinänsä tarpeellisen vihreän siirtymän hyväksyttävyyttä", Tiirola harmittelee. ”Haluan antaa tässä vahvan viestin vaaleja odotteleville eduskuntaryhmille: Ottakaa nyt tosissanne se, että lunastustilanteissa maapohjalle määritettäisiin jatkossa vähimmäiskorvaustasoksi edes verottajan määrittämä arvo.”
Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys luonnonsuojelulaiksi. ”Sitä ei saa päästää esitetyssä muodossa eduskunnasta läpi”, toteaa Tiirola ykskantaan. ”Esitetyssä muodossaan lakiesitys sisältää tietyille luontotyypeille korvauksettoman suojelun mahdollisuuden, mitä emme voi missään tapauksessa hyväksyä.”
Hakkuiden rajoittamisen sijaan tarvitaan lisää kasvua
”Viime päivinä professoritasolta – tosin ei metsätieteilijöiden – on jälleen esitetty hakkuiden rajoittamista hiilinielujen pelastamiseksi. Se on kerta kaikkiaan väärä lääke, kuten on kasvullisten suometsien laaja ennallistaminen. Hakkuiden ja metsänhoidon rajoittamisen asemasta paras ilmastoteko on panostaa metsien kasvun lisäämiseen”, muistuttaa Tiirola.
Luonnonvarakeskus esitti joitain vuosia sitten keinovalikoiman, joilla metsien kasvua voidaan lisätä jopa 150 miljoonaan kuutiometriin. ”Kannustan kaikkia metsäsektorin toimijoita ponnistelemaan sen eteen, että LUKE:n esittämät keinot otetaan laajaan käyttöön. Tässä työssä tarvitaan metsänhoitoyhdistyksiä aivan kuten silloin vuosikymmeniä sittenkin”, Tiirola painottaa.
Työkalut ovat Tiirolan mukaan tuttuja: Jalostettua viljelyaineistoa, ajallaan tehtyjä hakkuita ja hoitotöitä, lannoitusta sekä kuhunkin paikkaan ja maalajille sopivat metsänhoitomenetelmät. ”Tämä onnistuu, jos samalla huolehditaan metsien terveydestä ja monimuotoisuuden turvaaminen tehdään fiksusti”, Tiirola totesi.
”Sanoisin, että on aika uusia se oikea metsämarssi vuodelta 1950. Rohkenen esittää tämän haasteen koko suomalaiselle yhteiskunnalle Metsävaltuuskunnan 80 vuotisjuhlakokouksesta!”
Lisätietoja:
Mikko Tiirola, MTK:n Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, 044 538 4280
Ajankohtaista
MTK ja SLC veivät metsänomistajien viestiä Säätytalolle
Valtakunnallinen
Hallitusneuvottelut käynnistyivät vapun jälkeen Säätytalolla. MTK ja SLC jättivät esityksensä hallitusohjelmaan viime keskiviikkona. Metsänomistajien viesti oli keskeisessä asemassa. Suomen tulee tehdä vaikuttavaa EU-politiikkaa, jossa metsien kasvu ja jalostus talouden kivijalkana on turvattu.
Puumarkkinakatsaus toukokuu 2023
Valtakunnallinen
Puun hinta on noussut viime vuodesta merkittävästi. Puun hinnannousu on ollut jopa nopeampaa kuin yleinen hinnannousu. Monet metsänomistajat miettivät puun myyntipäätöksiään ja arvioivat miten puun hinnat kehittyvät jatkossa. Monet metsänomistajat ovat huolissaan myös talouden epävarmuudesta ja metsien suojelun lisääntymisen vaikutuksista puumarkkinoihin. Pellervon taloustutkimuksen PTTn metsäennuste rauhoittaa metsänomistajia, sillä puun hintojen nousun arvioidaan jatkuvan edelleen, myös ensi vuonna. Tämä johtuu kotimaisen puun hyvästä kysynnästä.
MTK: Pohjois-Suomea koskevien lakien uudistamisilla selkeytettäisiin saamelaisten ja metsänomistajien asemaa
Valtakunnallinen
Lapin metsätalouspäivillä puhunut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola korosti puheenvuorossaan, että Lapin metsien käytön yhteensovittamista voidaan edistää uudistamalla aluetta koskevaa lainsäädäntöä. Sekä saamelaisia että porotaloutta koskevia lakeja on uskallettava uudistaa.