MTK:n metsäpoliittiset ilmastokeinot tarjoavat konkretiaa hiilinielukeskusteluun – Monipuoliset panostukset metsiin kannattavat
Valtakunnallinen
MTK julkaisi tammikuussa metsäpoliittiset ilmastokeinonsa. Värikäs hiilinielukeskustelu on noussut vaalikevään alla valtakunnalliseksi pääpuheenaiheeksi ja keskustelu jatkuu pitkään vaalien jälkeen. ”Hakkuiden rajoittamiselle varsinkaan yksityismetsissä ei ole perusteita. Kaikkien vastuulla on kuitenkin metsänhoidon laatuloikka”, valtakunnallisilla yhteismetsäpäivillä puhunut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola korosti.
MTK peräänkuuluttaa Suomeen fiksua ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Metsien hoitoon tulee panostaa jatkossa entistä enemmän, jotta Suomen metsien hiilensidontakyky voidaan ylläpitää. Tärkeintä on fossiilisista raaka-aineista luopuminen.
”Metsien EU-keskustelu on ottanut melkoisia kierroksia alkuvuoden aikana, mutta suomalaisilla on hyvät lähtökohdat saada Brysselin päätöksentekoon maalaisjärkeä. Hyvänä rautalankana tähän toimii MTK:n metsäpoliittiset ilmastokeinot”, perjantaina Tampereen yhteismetsäpäivillä puhunut Mäki-Hakola korosti.
Terve ja kasvava metsä on hiilensidonnan kannalta avainasemassa. Ilmastokeskustelussa on korostunut pitkäikäisten puutuotteiden valmistaminen. On syytä muistaa, että päätehakkuiden määrän rajoittaminen pienentäisi tukkipuun saatavuutta ja ilmastohyötyjen toteutumista.
MTK korostaakin, että metsänomistajien investoinnit metsiinsä ovat parasta ympäristö- ja ilmastotyötä.
”Panostukset metsänhoitoon kannattavat aina. Viime aikojen saadut vastaukset metsänomistajakyselyn suunnalta lupaavat hyvää, sillä metsänomistajien tavoitteet ovat muuttuneet aktiivisemman metsänhoidon suuntaan. Metsänomistajat suunnittelevatkin investoivansa metsänhoitoon aiempaa enemmän”, Mäki-Hakola kertoi.
Katso myös:
Suomen metsien puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. Puumäärä on korkeampi kuin kertaakaan vuonna 1921 alkaneen mittaushistorian aikana. Puuston vuotuinen kasvu on nyt 103 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Vuosittainen kasvu on kääntynyt hieman laskuun viime vuosina, mutta oikeilla keinoilla kasvutrendiin voidaan palata tulevaisuudessa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on raivattu muuhun käyttöön keskimäärin 14 000 hehtaaria vuodessa. Metsäpinta-alan väheneminen tulee pysäyttää metsittämällä joutoalueita ja ehkäisemällä metsän muuttamista muuhun käyttömuotoon. Metsätalous ei Suomessa aiheuta metsäkatoa.
Ajankohtaista
Vanhoja metsiä suojellaan osana EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanoa
Valtakunnallinen
Ehdotus vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Kriteereitä on valmisteltu, koska EU:n biodiversiteettistrategian mukaan EU:ssa jäljellä olevat luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät on suojeltava tiukasti. Suojelun toteuttamiseksi on määriteltävä, mitkä metsät ovat luonnontilaisia metsiä ja mitkä vanhoja metsiä.
EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoa kohti – edunvalvonnan kärkenä järkevyys
Valtakunnallinen
EU:n ennallistamisasetus tulee pian voimaan, sillä se on hyväksytty sekä Euroopan parlamentissa että jäsenmaita edustavassa neuvostossa. Voimaantulon myötä asetuksen toimeenpano on Suomessakin aloitettava. MTK on tehnyt asiassa aktiivista edunvalvontaa jo usean vuoden ajan. Vaikuttamistyö jatkuu myös toimeenpanovaiheessa.
Tutustu OmaMetsän uusiin ominaisuuksiin
Valtakunnallinen
OmaMetsä palvelut uudistuvat hurjaa vauhtia. Metsänhoitoyhdistyksien jäsenpalvelusta on rakentunut kilpailuvaltti, joka tuottaa metsänomistajajäsenilleen lisäarvoa. Uudistus varmistaa metsänomistajalähtöistä päätöksentekoa tukevaa tietoa. Tiedolla voidaan tukea metsänomistajien liiketaloudellisia puunmyyntien ja hoitotoimien suunnitteluja sekä vahvistetaan metsänomistajan omaa metsäsuhdetta. OmaMetsä palvelun uusissa ominaisuuksissa on otettu huomioon molempia. Palvelut kehittyvät ja uusia ominaisuuksia otetaan jatkuvasti käyttöön.
