MTK:n metsäpoliittiset ilmastokeinot tarjoavat konkretiaa hiilinielukeskusteluun – Monipuoliset panostukset metsiin kannattavat
Valtakunnallinen
MTK julkaisi tammikuussa metsäpoliittiset ilmastokeinonsa. Värikäs hiilinielukeskustelu on noussut vaalikevään alla valtakunnalliseksi pääpuheenaiheeksi ja keskustelu jatkuu pitkään vaalien jälkeen. ”Hakkuiden rajoittamiselle varsinkaan yksityismetsissä ei ole perusteita. Kaikkien vastuulla on kuitenkin metsänhoidon laatuloikka”, valtakunnallisilla yhteismetsäpäivillä puhunut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola korosti.
MTK peräänkuuluttaa Suomeen fiksua ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Metsien hoitoon tulee panostaa jatkossa entistä enemmän, jotta Suomen metsien hiilensidontakyky voidaan ylläpitää. Tärkeintä on fossiilisista raaka-aineista luopuminen.
”Metsien EU-keskustelu on ottanut melkoisia kierroksia alkuvuoden aikana, mutta suomalaisilla on hyvät lähtökohdat saada Brysselin päätöksentekoon maalaisjärkeä. Hyvänä rautalankana tähän toimii MTK:n metsäpoliittiset ilmastokeinot”, perjantaina Tampereen yhteismetsäpäivillä puhunut Mäki-Hakola korosti.
Terve ja kasvava metsä on hiilensidonnan kannalta avainasemassa. Ilmastokeskustelussa on korostunut pitkäikäisten puutuotteiden valmistaminen. On syytä muistaa, että päätehakkuiden määrän rajoittaminen pienentäisi tukkipuun saatavuutta ja ilmastohyötyjen toteutumista.
MTK korostaakin, että metsänomistajien investoinnit metsiinsä ovat parasta ympäristö- ja ilmastotyötä.
”Panostukset metsänhoitoon kannattavat aina. Viime aikojen saadut vastaukset metsänomistajakyselyn suunnalta lupaavat hyvää, sillä metsänomistajien tavoitteet ovat muuttuneet aktiivisemman metsänhoidon suuntaan. Metsänomistajat suunnittelevatkin investoivansa metsänhoitoon aiempaa enemmän”, Mäki-Hakola kertoi.
Katso myös:
Suomen metsien puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. Puumäärä on korkeampi kuin kertaakaan vuonna 1921 alkaneen mittaushistorian aikana. Puuston vuotuinen kasvu on nyt 103 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Vuosittainen kasvu on kääntynyt hieman laskuun viime vuosina, mutta oikeilla keinoilla kasvutrendiin voidaan palata tulevaisuudessa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on raivattu muuhun käyttöön keskimäärin 14 000 hehtaaria vuodessa. Metsäpinta-alan väheneminen tulee pysäyttää metsittämällä joutoalueita ja ehkäisemällä metsän muuttamista muuhun käyttömuotoon. Metsätalous ei Suomessa aiheuta metsäkatoa.
Ajankohtaista
Metsänomistajat sitoutuneita vapaaehtoiseen suojeluun – ”Jonot ovat seisseet pitkään”
Valtakunnallinen
Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva metsien monimuotoisuuden suojeluohjelma METSO on ollut merkittävä keino luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Ohjelman kautta on syntynyt jo noin 100 000 hehtaaria uusia suojelualueita, mutta kiinnostusta pysyvään suojeluun olisi paljon enemmänkin.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntija Panu Karhu on Vuoden Kymppi
Valtakunnallinen
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntija Panu Karhu on valittu metsänhoitoyhdistystenVuoden Kympiksi. Ehdotuksia Vuoden Kympiksi annettiin 86 kappaletta. Vuoden Kymppi on MTK:n metsäjohtokunnan myöntämä tunnustus ansiokkaasta metsänomistajien etujen ajamisesta sekä metsänomistajaorganisaation jäsenten ja muiden metsänomistajien palvelusta.
