MTK:n metsäpoliittiset ilmastokeinot tarjoavat konkretiaa hiilinielukeskusteluun – Monipuoliset panostukset metsiin kannattavat

Valtakunnallinen

Mäntymetsä

MTK julkaisi tammikuussa metsäpoliittiset ilmastokeinonsa. Värikäs hiilinielukeskustelu on noussut vaalikevään alla valtakunnalliseksi pääpuheenaiheeksi ja keskustelu jatkuu pitkään vaalien jälkeen. ”Hakkuiden rajoittamiselle varsinkaan yksityismetsissä ei ole perusteita. Kaikkien vastuulla on kuitenkin metsänhoidon laatuloikka”, valtakunnallisilla yhteismetsäpäivillä puhunut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola korosti.

MTK peräänkuuluttaa Suomeen fiksua ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Metsien hoitoon tulee panostaa jatkossa entistä enemmän, jotta Suomen metsien hiilensidontakyky voidaan ylläpitää. Tärkeintä on fossiilisista raaka-aineista luopuminen.

”Metsien EU-keskustelu on ottanut melkoisia kierroksia alkuvuoden aikana, mutta suomalaisilla on hyvät lähtökohdat saada Brysselin päätöksentekoon maalaisjärkeä. Hyvänä rautalankana tähän toimii MTK:n metsäpoliittiset ilmastokeinot”, perjantaina Tampereen yhteismetsäpäivillä puhunut Mäki-Hakola korosti.

Terve ja kasvava metsä on hiilensidonnan kannalta avainasemassa. Ilmastokeskustelussa on korostunut pitkäikäisten puutuotteiden valmistaminen. On syytä muistaa, että päätehakkuiden määrän rajoittaminen pienentäisi tukkipuun saatavuutta ja ilmastohyötyjen toteutumista.

MTK korostaakin, että metsänomistajien investoinnit metsiinsä ovat parasta ympäristö- ja ilmastotyötä.

”Panostukset metsänhoitoon kannattavat aina. Viime aikojen saadut vastaukset metsänomistajakyselyn suunnalta lupaavat hyvää, sillä metsänomistajien tavoitteet ovat muuttuneet aktiivisemman metsänhoidon suuntaan. Metsänomistajat suunnittelevatkin investoivansa metsänhoitoon aiempaa enemmän”, Mäki-Hakola kertoi.

Katso myös:

Suomen metsien puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. Puumäärä on korkeampi kuin kertaakaan vuonna 1921 alkaneen mittaushistorian aikana. Puuston vuotuinen kasvu on nyt 103 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Vuosittainen kasvu on kääntynyt hieman laskuun viime vuosina, mutta oikeilla keinoilla kasvutrendiin voidaan palata tulevaisuudessa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on raivattu muuhun käyttöön keskimäärin 14 000 hehtaaria vuodessa. Metsäpinta-alan väheneminen tulee pysäyttää metsittämällä joutoalueita ja ehkäisemällä metsän muuttamista muuhun käyttömuotoon. Metsätalous ei Suomessa aiheuta metsäkatoa.

Ajankohtaista

  1. MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin – ”Tuhti paketti kohti käytännön askeleita”

    MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin – ”Tuhti paketti kohti käytännön askeleita”

    Valtakunnallinen

    Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC julkaisivat 1. helmikuuta luonnon monimuotoisuuden tiekartan. Tiekartan tutkijaraporttien, jäsenkyselyiden ja järjestöjen sisäisen työn avulla MTK ja SLC jäsenineen ottavat entistä vaikuttavampia askeleita kohti maatalous- ja metsäympäristöjen monimuotoisuuden vahvistamista.

    Lue lisää
  2. Metsänhoitoyhdistysten kautta haettiin yli puolet kemera-tuista

    Metsänhoitoyhdistysten kautta haettiin yli puolet kemera-tuista

    Valtakunnallinen

    Metsänhoitoyhdistysten kautta haettiin ahkerasti kemera-tukia tuen viimeisenä vuonna. Tukihakemusten määrä nousi 24 prosenttia. Myös vapaaehtoinen suojelu kiinnosti metsänomistajia ja tuen määrä kasvoi 56%.

  3. Metka-laki astui voimaan 1.1.2024 – Metsätalouden tukien haku avautuu maaliskuun alussa

    Metka-laki astui voimaan 1.1.2024 – Metsätalouden tukien haku avautuu maaliskuun alussa

    Valtakunnallinen

    Metsätalouden kannustejärjestelmää koskeva metka-laki tuli voimaan 1.1.2024. Metsänomistajat voivat hakea metsätalouden tukia 1.3.2024 alkaen Metsäkeskuksesta.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset