MTK:n metsäpoliittiset ilmastokeinot tarjoavat konkretiaa hiilinielukeskusteluun – Monipuoliset panostukset metsiin kannattavat
Valtakunnallinen
MTK julkaisi tammikuussa metsäpoliittiset ilmastokeinonsa. Värikäs hiilinielukeskustelu on noussut vaalikevään alla valtakunnalliseksi pääpuheenaiheeksi ja keskustelu jatkuu pitkään vaalien jälkeen. ”Hakkuiden rajoittamiselle varsinkaan yksityismetsissä ei ole perusteita. Kaikkien vastuulla on kuitenkin metsänhoidon laatuloikka”, valtakunnallisilla yhteismetsäpäivillä puhunut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola korosti.
MTK peräänkuuluttaa Suomeen fiksua ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Metsien hoitoon tulee panostaa jatkossa entistä enemmän, jotta Suomen metsien hiilensidontakyky voidaan ylläpitää. Tärkeintä on fossiilisista raaka-aineista luopuminen.
”Metsien EU-keskustelu on ottanut melkoisia kierroksia alkuvuoden aikana, mutta suomalaisilla on hyvät lähtökohdat saada Brysselin päätöksentekoon maalaisjärkeä. Hyvänä rautalankana tähän toimii MTK:n metsäpoliittiset ilmastokeinot”, perjantaina Tampereen yhteismetsäpäivillä puhunut Mäki-Hakola korosti.
Terve ja kasvava metsä on hiilensidonnan kannalta avainasemassa. Ilmastokeskustelussa on korostunut pitkäikäisten puutuotteiden valmistaminen. On syytä muistaa, että päätehakkuiden määrän rajoittaminen pienentäisi tukkipuun saatavuutta ja ilmastohyötyjen toteutumista.
MTK korostaakin, että metsänomistajien investoinnit metsiinsä ovat parasta ympäristö- ja ilmastotyötä.
”Panostukset metsänhoitoon kannattavat aina. Viime aikojen saadut vastaukset metsänomistajakyselyn suunnalta lupaavat hyvää, sillä metsänomistajien tavoitteet ovat muuttuneet aktiivisemman metsänhoidon suuntaan. Metsänomistajat suunnittelevatkin investoivansa metsänhoitoon aiempaa enemmän”, Mäki-Hakola kertoi.
Katso myös:
Suomen metsien puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. Puumäärä on korkeampi kuin kertaakaan vuonna 1921 alkaneen mittaushistorian aikana. Puuston vuotuinen kasvu on nyt 103 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Vuosittainen kasvu on kääntynyt hieman laskuun viime vuosina, mutta oikeilla keinoilla kasvutrendiin voidaan palata tulevaisuudessa.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on raivattu muuhun käyttöön keskimäärin 14 000 hehtaaria vuodessa. Metsäpinta-alan väheneminen tulee pysäyttää metsittämällä joutoalueita ja ehkäisemällä metsän muuttamista muuhun käyttömuotoon. Metsätalous ei Suomessa aiheuta metsäkatoa.
Ajankohtaista
Metsänhoitoyhdistykset Keski-Savo ja Pohjois-Savo suunnittelevat yhdistymistä
Valtakunnallinen
Tavoitteena entistä vahvempi palvelu metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukset ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen fuusiosta. Fuusion myötä syntyy entistä vahvempi metsänomistajien oma asiantuntijaorganisaatio
MTK vauhdittaa luonnonarvomarkkinoita perustamalla ostajarenkaan
Valtakunnallinen
Ympäristöministeriö julkaisi 1. kesäkuuta luonnonarvomarkkinoiden kansallisen tiekartan, jonka yhteydessä korostettiin ostajien keskeistä roolia markkinoiden käynnistämisessä ja kasvattamisessa. Kehityksen vauhdittamiseksi Suomeen perustetaan uusi yhteistyömalli, ostajarengas, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
Juurikääpä leviää pohjoiseen – ensimmäiset havainnot männynjuurikäävästä tehty Pohjois-Pohjanmaalla
Valtakunnallinen
Juurikääpäsienten aiheuttamat vuotuiset menetykset ovat n. 50 milj. € maassamme. Tuhot ovat suurimmat Etelä-Suomessa. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuusentyvilahoa harvakseltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vanhoissa, yli-ikäisissä ja tiheissä tuoreen kankaan kuusikoissa.
