MTK:n metsäpoliittiset ilmastokeinot tarjoavat konkretiaa hiilinielukeskusteluun – Monipuoliset panostukset metsiin kannattavat

Valtakunnallinen

Mäntymetsä

MTK julkaisi tammikuussa metsäpoliittiset ilmastokeinonsa. Värikäs hiilinielukeskustelu on noussut vaalikevään alla valtakunnalliseksi pääpuheenaiheeksi ja keskustelu jatkuu pitkään vaalien jälkeen. ”Hakkuiden rajoittamiselle varsinkaan yksityismetsissä ei ole perusteita. Kaikkien vastuulla on kuitenkin metsänhoidon laatuloikka”, valtakunnallisilla yhteismetsäpäivillä puhunut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola korosti.

MTK peräänkuuluttaa Suomeen fiksua ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Metsien hoitoon tulee panostaa jatkossa entistä enemmän, jotta Suomen metsien hiilensidontakyky voidaan ylläpitää. Tärkeintä on fossiilisista raaka-aineista luopuminen.

”Metsien EU-keskustelu on ottanut melkoisia kierroksia alkuvuoden aikana, mutta suomalaisilla on hyvät lähtökohdat saada Brysselin päätöksentekoon maalaisjärkeä. Hyvänä rautalankana tähän toimii MTK:n metsäpoliittiset ilmastokeinot”, perjantaina Tampereen yhteismetsäpäivillä puhunut Mäki-Hakola korosti.

Terve ja kasvava metsä on hiilensidonnan kannalta avainasemassa. Ilmastokeskustelussa on korostunut pitkäikäisten puutuotteiden valmistaminen. On syytä muistaa, että päätehakkuiden määrän rajoittaminen pienentäisi tukkipuun saatavuutta ja ilmastohyötyjen toteutumista.

MTK korostaakin, että metsänomistajien investoinnit metsiinsä ovat parasta ympäristö- ja ilmastotyötä.

”Panostukset metsänhoitoon kannattavat aina. Viime aikojen saadut vastaukset metsänomistajakyselyn suunnalta lupaavat hyvää, sillä metsänomistajien tavoitteet ovat muuttuneet aktiivisemman metsänhoidon suuntaan. Metsänomistajat suunnittelevatkin investoivansa metsänhoitoon aiempaa enemmän”, Mäki-Hakola kertoi.

Katso myös:

Suomen metsien puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. Puumäärä on korkeampi kuin kertaakaan vuonna 1921 alkaneen mittaushistorian aikana. Puuston vuotuinen kasvu on nyt 103 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Vuosittainen kasvu on kääntynyt hieman laskuun viime vuosina, mutta oikeilla keinoilla kasvutrendiin voidaan palata tulevaisuudessa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on raivattu muuhun käyttöön keskimäärin 14 000 hehtaaria vuodessa. Metsäpinta-alan väheneminen tulee pysäyttää metsittämällä joutoalueita ja ehkäisemällä metsän muuttamista muuhun käyttömuotoon. Metsätalous ei Suomessa aiheuta metsäkatoa.

Ajankohtaista

  1. Metsänomistajat kiinnostuneempia puukaupoista enemmän kuin koskaan aiemmin

    Metsänomistajat kiinnostuneempia puukaupoista enemmän kuin koskaan aiemmin

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajien kiinnostus puukauppaan on kasvussa, selviää syksyn Metsätutka-kyselystä. Vaikka puukauppaa on tehty viime aikoina ahkerasti, on metsänomistajilla vielä myyntiaikeita. Lähes 40 prosenttia metsänomistajista aikoo myydä puuta ensi vuonna. Puun hyvän kysynnän ja hinnan nousun merkitys puukauppaan kannustavana tekijänä on noussut vastauksissa aivan uudella tasolla.

    Lue lisää
  2. Raakkutuho on poikkeuksellinen myös edunvalvonnalle

    Raakkutuho on poikkeuksellinen myös edunvalvonnalle

    Valtakunnallinen

    StoraEnson hakkuulla tapahtunut, raakuille tuhoisa lainrikkomus on tuomittava. Hämmentävää tapauksessa on se, että kyseisen harvinaisen tapauksen johdosta julkisuuden alttarilla on pyritty tuomitsemaan koko metsäsektori. Metsätaloudessa ympäristöarvojen huomioiminen on osa jokaista tehtävää toimenpidettä. Pelkästään puukauppoja tehdään kuitenkin vuosittain yli 100 000 ja valitettavasti kaikkia vahinkoja tai tarkoituksellisia rikkomuksia ei voida estää.

  3. MTK: Luontoarvot osaksi metsänhoitoyhdistysten puukauppojen kilpailutusta       

    MTK: Luontoarvot osaksi metsänhoitoyhdistysten puukauppojen kilpailutusta

    Valtakunnallinen

    MTK:n metsäjohtokunnan mielestä metsäyhtiöiden sitoumukset esimerkiksi nykyistä leveämpiin suojavyöhykkeisiin ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden kustannukset eivät saa jäädä vain metsänomistajien kontolle. ”Luontoarvot on syytä ottaa osaksi puukauppaa.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset