Metsänomistajan edunvalvontavaltuutus – miksi varautuminen kannattaa

Metsä saattaa jäädä pitkäksikin aikaa hoitamatta asiaan varautumattoman metsänomistajan toimintakyvyttömyyden myötä. Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuuttaa valitsemansa henkilön tekemään myös metsien hoitoon ja puukauppoihin liittyviä päätöksiä tilanteessa, jossa oma toimintakyky on heikentynyt.

Miten asioita hoidetaan, kun ei siihen itse enää kykene

Ihminen voi sairastua vakavasti, joutua onnettomuuteen tai tilanteeseen, jossa ei vanhuuden seurauksena kykene ilmaisemaan omaa tahtoaan. Edunvalvontavaltuutuksen avulla on mahdollista etukäteen suunnitella ja päättää miten asioita hoidetaan, kun ei siihen itse enää kykene. Jotta edunvalvontavaltuutus olisi pätevä, on tekijän oltava valtakirjan tekemiseen kelpoinen: kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Edunvalvojana toimii yleensä joku lähisukulainen esimerkiksi valtuutuksen antajan puoliso tai oma täysi-ikäinen lapsi.

Metsänomistajan toiveiden huomiointi on mahdollista valtuutusta laadittaessa

Edunvalvontavaltuutus on mahdollista laatia niin, että valtuutettu huolehtii valtuuttajan terveyteen ja talouteen liittyvistä asioista yleisesti tai se voidaan määritellä koskemaan vain tiettyjä rajattuja asioita. Valtuutuksella voi antaa valtuutetulle esimerkiksi oikeuden tehdä tietyn suuruisia lahjoituksia lapsille ja lapsenlapsille, oikeuden myydä kiinteistöiltä puustoa Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) lupaa hakematta tai oikeuden luopua valtuuttajan puolesta perinnöstä.

Asioiden hoito on usein järkevämpää järjestää edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisella kuin holhoustoimilain mukaisella edunvalvojan määräämisellä. Tällöin voidaan huomioida metsänomistajan yksilölliset toiveet eikä valtuutetun tarvitse raportoida tekemistään toimenpiteistä vuosittain DVV:lle. Edunvalvontavaltakirja tulee tehdä ennakkoon ja vahvistaa DVV:ssa toimintakyvyttömäksi tultaessa.

Käytä lakia tuntevaa asiantuntija-apua

Edunvalvontavaltuutuksen muotovaatimukset ovat tiukat. Valtuutuksen on oltava kirjallinen ja valtuuttajan on allekirjoitettava valtakirja kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti läsnä ollessa. Edunvalvontavaltuutukselle on määritelty myös vähimmäissisältö, valtakirjasta on käytävä ilmi valtuuttaja ja valtuutettu, valtuuttamistarkoitus, valtuutuksen laajuus ja siihen on otettava määräys: ”valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.” Vuosittain noin viidesosa tehdyistä edunvalvontavaltuutuksista jää vahvistamatta. Valtuutuksen tekemisessä onkin aiheellista käyttää lakia tuntevaa asiantuntija-apua. Näin voidaan varmistua siitä, että valtuutus täyttää myös vahvistamisen vaatimat edellytykset.

Teksti
metsäjuristi Ulla Pakarinen

Metsäjuristi Ulla Pakarinen palvelee metsänomistajia pääkaupunkiseudulla

Ajanvaraukset etätapaamisiin tai Metsänomistajien Palvelutoimistolle Helsinkiin:
Ajanvaraus sähköpostilla: ulla.pakarinen@mhy.fi
tai puhelimitse Metsänomistajien Palvelutoimistosta: puh. 040 720 3160
Metsänomistajien Palvelutoimisto sijaitsee Helsingin keskustassa Maalaistentalossa, os. Simonkatu 6.
Lisätiedot palveluista >>