Metsänomistajan edunvalvontavaltuutus – miksi varautuminen kannattaa
Valtakunnallinen
Metsä saattaa jäädä pitkäksikin aikaa hoitamatta asiaan varautumattoman metsänomistajan toimintakyvyttömyyden myötä. Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuuttaa valitsemansa henkilön tekemään myös metsien hoitoon ja puukauppoihin liittyviä päätöksiä tilanteessa, jossa oma toimintakyky on heikentynyt.
Miten asioita hoidetaan, kun ei siihen itse enää kykene
Ihminen voi sairastua vakavasti, joutua onnettomuuteen tai tilanteeseen, jossa ei vanhuuden seurauksena kykene ilmaisemaan omaa tahtoaan. Edunvalvontavaltuutuksen avulla on mahdollista etukäteen suunnitella ja päättää miten asioita hoidetaan, kun ei siihen itse enää kykene. Jotta edunvalvontavaltuutus olisi pätevä, on tekijän oltava valtakirjan tekemiseen kelpoinen: kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. Edunvalvojana toimii yleensä joku lähisukulainen esimerkiksi valtuutuksen antajan puoliso tai oma täysi-ikäinen lapsi.
Metsänomistajan toiveiden huomiointi on mahdollista valtuutusta laadittaessa
Edunvalvontavaltuutus on mahdollista laatia niin, että valtuutettu huolehtii valtuuttajan terveyteen ja talouteen liittyvistä asioista yleisesti tai se voidaan määritellä koskemaan vain tiettyjä rajattuja asioita. Valtuutuksella voi antaa valtuutetulle esimerkiksi oikeuden tehdä tietyn suuruisia lahjoituksia lapsille ja lapsenlapsille, oikeuden myydä kiinteistöiltä puustoa Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) lupaa hakematta tai oikeuden luopua valtuuttajan puolesta perinnöstä.
Asioiden hoito on usein järkevämpää järjestää edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisella kuin holhoustoimilain mukaisella edunvalvojan määräämisellä. Tällöin voidaan huomioida metsänomistajan yksilölliset toiveet eikä valtuutetun tarvitse raportoida tekemistään toimenpiteistä vuosittain DVV:lle. Edunvalvontavaltakirja tulee tehdä ennakkoon ja vahvistaa DVV:ssa toimintakyvyttömäksi tultaessa.
Käytä lakia tuntevaa asiantuntija-apua
Edunvalvontavaltuutuksen muotovaatimukset ovat tiukat. Valtuutuksen on oltava kirjallinen ja valtuuttajan on allekirjoitettava valtakirja kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti läsnä ollessa. Edunvalvontavaltuutukselle on määritelty myös vähimmäissisältö, valtakirjasta on käytävä ilmi valtuuttaja ja valtuutettu, valtuuttamistarkoitus, valtuutuksen laajuus ja siihen on otettava määräys: ”valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.” Vuosittain noin viidesosa tehdyistä edunvalvontavaltuutuksista jää vahvistamatta. Valtuutuksen tekemisessä onkin aiheellista käyttää lakia tuntevaa asiantuntija-apua. Näin voidaan varmistua siitä, että valtuutus täyttää myös vahvistamisen vaatimat edellytykset.
Teksti
metsäjuristi Ulla Pakarinen
Metsäjuristi Ulla Pakarinen palvelee metsänomistajia pääkaupunkiseudulla
Ajanvaraukset etätapaamisiin tai Metsänomistajien Palvelutoimistolle Helsinkiin:
Ajanvaraus sähköpostilla: ulla.pakarinen@mhy.fi
tai puhelimitse Metsänomistajien Palvelutoimistosta: puh. 040 720 3160
Metsänomistajien Palvelutoimisto sijaitsee Helsingin keskustassa Maalaistentalossa, os. Simonkatu 6.
Lisätiedot palveluista >>
Ajankohtaista
Metsänhoitoyhdistyksen jäsen pääsee mukaan metsäsertifiointiin – sitoutumatta yhteen puunostajaan
Valtakunnallinen
PEFC-sertifiointi kertoo metsänomistajan sitoutumisesta kestävään metsätalouteen ja vastuulliseen luonnonvarojen käyttöön. Metsänhoitoyhdistyksen kautta sertifiointi hoituu helposti, luotettavasti ja ilman lisäkuluja – samalla tuetaan metsänomistajien yhteistä edunvalvontaa. MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola muistuttaa, että metsänomistajan kannattaa kilpailuttaa puukauppansa eikä sitoutua suoraan yhteen ostajaan, vaikka eri yhtiöt tarjoavat omia PEFC-ryhmiään.
Metsänomistajat sitoutuneita vapaaehtoiseen suojeluun – ”Jonot ovat seisseet pitkään”
Valtakunnallinen
Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva metsien monimuotoisuuden suojeluohjelma METSO on ollut merkittävä keino luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Ohjelman kautta on syntynyt jo noin 100 000 hehtaaria uusia suojelualueita, mutta kiinnostusta pysyvään suojeluun olisi paljon enemmänkin.
Unknown block: core/separator
{ "attrs": { "align": "full", "className": "is-style-default" }, "innerHTML": "\n<hr class=\"wp-block-separator alignfull is-style-default\"/>\n", "innerBlocks": [], "__name": "core/separator" }