Ilmastotalkoot ja budjettiriihi metsänomistajan näkökulmasta

24.9.2020

Suomen metsät tulevat sitomaan tänä vuonna yli 80 % kasvihuonekaasupäästöistämme. Tai itseasiassa metsät sitovat yli kaksinkertaisesti sen, mitä päästömme ovat. Mutta hakkuiden jälkeenkin metsät hoitavat päästöistä neljä viidesosaa. Tätä kutsutaan hienosti nieluksi! On varsin todennäköistä, että kunnianhimoinen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 tulee toteutumaan, ja se tulee toteutumaan pitkälti metsien ansiosta.

Vaikka hakkuumääriä kasvatettaisiin merkittävästi nykyisestä, oikeilla metsänhoitotoimenpiteillä voidaan kasvua ja hiilensidontaa nostaa niin, että nielut ja hiilivarastot vahvistuvat seuraavina vuosikymmeninä. Mutta se ei tule itsestään, vaan vaatii määrätietoista panostusta. Tämä panostus metsiin on erittäin kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa. Se on yhteiskunnalle kymmeniä kertoja kustannustehokkaampaa kuin hakkuiden vähentäminen: euro metsään tuo kymmeniä takaisin!

Olemme kuulemma käyneet ilmastovaalit ja nyt hallitus istui kokonaista kolme päivää riihessä rustaamassa ilmastokestävän elvytyksen budjettia. Budjetti tuli, mutta se merkittävin osa ilmastokestävyydestä, eli metsät ja metsäsektori, loistaa poissaolollaan. Panostuksesta kestävään metsätalouteen, siihen kustannustehokkaimpaan ilmastotekoon, leikattiin 3 miljoonaa euroa. Onneksi tilalle saatiin niinkin merkittäviä asioita kuin työsuhdefillarit.

On melkein uskomatonta, että samaan aikaan, kun kaikista tuuteista tulee taukoamatta hiilineutraalisuutta ja ilmastotalkoita, biotaloutta ei mainita missään. Sanaa tai mitään siihen liittyvää saa turhaan hakea myös budjettiesityksestä. Biotalous jos mikä on ilmastoystävällistä: käytetään uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi, eikä pumpata satojamiljoonia vuosia vanhoja hiilivarastoja ilmakehään. Mutta mitä isot edellä, niin sitä pienet perässä. Ei biotalotta ole EU:n Green Dealissakaan.

Mutta kun arki palaa budjettiriihen jälkeen, metsät mainitaan taas. Eduskunta käsittelee paraikaa EU:n luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja vastauksessaan eduskunnalle hallitus toivottaa vesien ja maapinta-alan 30 % suojelualatavoitteen tervetulleeksi myös Suomeen. Erityisesti kaikki vanhat metsät tulee suojella, mitä ikinä ne ovatkin!

Olen kuitenkin toiveikas. Uskon päättäjien lopulta tajuavan, että tämäkin lasku pitää jollain maksaa ja biotalouslamppu syttyy useimmilla. Biotalous on meidän vahvuutemme! EU:n komissioin puheenjohtajan lausunto puurakentamisen tärkeydestä ja panostus kotimaiseen puurakentamiseen antavat hieman valonpilkahdusta, että saatamme sittenkin päästä oikealle tielle.

 

Juha Hakkarainen

Metsäjohtaja, MTK

(Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.9.)