Näin varmistat, että lintujen pesimäaikaiset rajoitukset tulevat huomioiduksi

Valtakunnallinen

Metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin esitetään muutoksia, joiden tavoitteena on täsmentää EU:n lintudirektiivin toimeenpanoa Suomessa. Lakimuutosten taustalla on EU:n tuomioistuimen ratkaisu, joka täsmensi lintudirektiivin tulkintaa.  

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että ennen hakkuita on arvioitava aiempaa tarkemmin, pesiikö kohteella lintuja ja voiko hakkuu vaarantaa pesinnän. Erityistä huomiota vaativat rehevät lehtipuuvaltaiset metsät, korvet ja rantametsät sekä kohteet, joilla tiedetään esiintyvän uhanalaisia lintulajeja tai petolintujen pesiä. 

Lakiesityksen mukaan puunkorjuu olisi kiellettyä näillä kohteilla pesimäaikana: Pohjois-Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7. Lisäksi pesintäaikana tulee säästää järeät haavat, kolopuut ja pystylahopuut sekä varmistaa, ettei aktiivisia pesiä vahingoiteta. 

Kyse ei kuitenkaan ole täydellisestä hakkuukiellosta pesimäaikana, vaan siitä, että toimenpiteet suunnitellaan huolellisesti ja lintujen pesintä turvataan osana normaalia metsätaloutta. 

Metsänhoitoyhdistys auttaa huolehtimaan, että hakkuut tehdään oikein

Puukauppa on metsänomistajalle taloudellisesti merkittävä päätös, jossa vastuullisuus, lainsäädäntö ja omat tavoitteet kulkevat käsi kädessä. Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat tuntevat muuttuvan sääntelyn ja varmistavat, että lintujen pesimäaika huomioidaan osana puukauppaa ja metsänhoidon suunnittelua. 

Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijapalvelun toimintamallit auttavat varmistamaan, että lintujen pesimäaika ja luonnon monimuotoisuus huomioidaan jo hakkuuta suunnitellessa. Metsänomistajan ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan pesimäaikaisia rajoituksia, kohteen erityispiirteitä tai sitä, milloin hakkuu kannattaa toteuttaa. Asiantuntija huolehtii siitä, että hakkuu suunnitellaan oikeaan aikaan ja oikealla tavalla niin että sekä metsänomistajan tavoitteet että lakisääteiset velvoitteet täyttyvät. 

Omatoimisen metsänomistajan kannattaa huomioida nämä asiat

Hankintahakkuita suunnittelevan metsänomistajan on hyvä huomioida lakimuutokset jo hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. 

Erityisesti hakkuukohteessa tulee arvioida, sijaitseeko se rehevässä lehtimetsässä, korvessa tai rantametsässä, joissa hakkuita rajoitetaan pesimäaikana lakiesityksen mukaisina ajankohtina. Samoin on syytä tarkistaa, onko alueella tiedossa harvalukuisten uhanalaisten tai suurten petolintujen pesiä.  

Puunkorjuun yhteydessä pesintäaikana tulee säästää järeät haavat, kolopuut ja pystylahopuut, joissa linnut useimmiten pesivät. Jos aktiivinen pesä löytyy työn aikana, sitä ei saa vahingoittaa, vaan pesä tulee kiertää ja säästää.

Maanomistajan tiedonsaantioikeus paranee 

Lakimuutoksella vahvistetaan myös maanomistajan oikeutta saada tietoonsa omien metsiensä lintulajien esiintymätiedot. Tämä tarkoittaa, että maanomistaja voi metsäkeskuksesta tai ympäristöviranomaiselta pyytää tiedon myös salassa pidettävien lintulajien esiintymätiedoista, mukaan lukien suurten petolintujen pesätiedot. Valitettavasti uusi linjaus koskee tällä hetkellä vain lintulajeja. MTK on edellyttänyt, että maanomistaja saa automaattisesti tiedon kaikkien lajien esiintymätietojen osalta. 

Miksi muutoksia lakeihin tehdään? 

Lakimuutosten taustalla on EU:n lintudirektiivi, joka kieltää lintujen tahallisen tappamisen, pesien ja munien tuhoamisen sekä lintujen häirinnän erityisesti pesimäaikana. 

Suomessa pesimäaikaisia hakkuita on tähän asti voitu tehdä varsin normaalisti, mutta EU-tuomioistuin linjasi, että myös toiminta, jonka tarkoituksena ei ole lintujen tappaminen tai häirintä, mutta joka voi sitä aiheuttaa, voidaan tulkita tahalliseksi. Tämä tarkoittaa, että myös metsänhakkuissa lintujen pesintä on huomioitava aiempaa tarkemmin. 

MTK on korostanut lainvalmistelussa erityisesti sitä, että metsätalouteen liittyvien velvoitteiden tulee olla selkeitä, ennakoitavia ja yhdenmukaisia kaikille maanomistajille. Siksi on tärkeää, että sääntely kirjataan nimenomaan metsälakiin, jolloin metsänomistajalla on selkeä käsitys siitä, miten omassa metsässä voidaan toimia. 

Lakimuutosten tavoitteena ei ole estää metsätaloutta, vaan varmistaa, että metsien käyttö ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kulkevat rinnakkain myös tulevaisuudessa. 

Lakimuutokset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian kevään aikana. Näin kevään ja alkukesän hakkuita ei jouduta toteuttamaan epäselvässä tilanteessa. 

Kirjoittaja ja lisätiedot:
Lea Jylhä, lea.jylha@mtk.fi
asiantuntija, metsäpolitikka- ja lainsäädäntö
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto

Ajankohtaista

  1. Hakkuukone metsässä kaataa mäntyä.

    Metsäkatoasetus – mitä se tarkoittaa metsänomistajalle?

    Valtakunnallinen

    Metsäkatoasetus tuo uusia velvoitteita puukauppaan, mutta metsänomistaja saa apua metsänhoitoyhdistykseltä. Tärkeintä on huolehtia, että kaikki kauppaan liittyvät asiakirjat ovat tallessa ja hakkuut on metsälain ja asetuksen vaatimusten mukaisesti.

    Lue lisää
  2. Mhy Rautavaaran ja Mhy Savotan hallitukset allekirjoittivat aiesopimuksen fuusiosta

    Mhy Rautavaaran ja Mhy Savotan hallitukset allekirjoittivat aiesopimuksen fuusiosta

    Valtakunnallinen

    Metsänhoitoyhdistys Rautavaaran ja Metsänhoitoyhdistys Savotan hallitukset pitivät yhteisen kokouksen Iisalmessa maanantaina 17.8.2026. Kokouksen päätteeksi allekirjoitettiin aiesopimus yhdistysten toimintojen ja hallinnon yhdistämisestä.

  3. Metsäasiantuntija Panu Karhu metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta valittiin Vuoden Kympiksi viime vuonna. Vuonna 2026 etsitään ansioitunutta metsänhoitoyhdistystä.

    Ehdota ansioitunutta metsänhoitoyhdistystä Vuoden Kymppi -palkinnon saajaksi

    Valtakunnallinen

    Ehdota Vuoden kymppi -palkinnon saajaksi metsänhoitoyhdistystä, joka on tehnyt sinuun positiivisen vaikutuksen. Ehdotuksia voit jättää aina 20. syyskuuta saakka.

2026 © Metsänhoitoyhdistykset

Tämä sivusto on suojattu reCAPTCHA:lla ja Googlen tietosuojakäytäntö ja käyttöehdot pätevät.