Muistojen mänty, komea kuusikko ja muuta humpuukia

Valtakunnallinen

”Mie niin haluisin säästää noi iskän istuttamat kuuset tossa mökkitien reunassa.”
”Maisemaan sopis paremmin, jos tohon mäelle jättäis enemmän puuta.”
”Tykkään seurailla eri elukoittein liikkeitä omassa mettässä. Jätettäiskö niille enemmän alueita hakkuiden ulkopuolelle?”
”Mie en yhtään tykkää semmosista isoista avohakkuualueista. Eikö tässä olis muita mahdollisuuksia?”
”Voi hyvä rouva/herra/henkilö, toki se on mahdollista, mutta valitettavasti korjuuteknisistä syistä se on aika kallista ja tässä tapauksessa emme pysty maksamaan puistanne sitten kovinkaan kummoista hintaa…..”

VÄÄRIN!

Metsänomistajalla on oikeus harjoittaa omien arvojen ja tavoitteidensa mukaista metsänhoitoa ilman erillistä hintalappua. Metsäammattilaisen tehtävänä on tarjota tähän menetelmät ja mahdollisuudet lain, sertifioinnin, kaavoituksen ym. mukaisesti.

Se, että metsänomistaja osaa kertoa toiveensa, parhaassa tapauksessa vaan helpottaa kaikkien töitä. Metsäammattilaisen on toiveet kuultuaan, ymmärrettyään ja lopulta sisäistettyään huomattavasti helpompi tähdätä toimillaan yhteiseen lopputulokseen. Väitän, että se on esimerkiksi puuta korjaavan tahon omasta tahtotilasta ja osaamisesta kiinni, mikäli joitakin erityistoiveita halutaan ja pystytään toteuttamaan ilman ylimääräisiä kustannuksia. Ei siis ole missään määrin humpuukia, että metsänomistaja esittää toiveita oman metsänsä käsittelyn suhteen - se tuo vaan lisäarvoa yhteiselle tekemiselle!

Metsänomistajan on kuitenkin hyvä ymmärtää, että mikäli puhutaan jonkin tietyn alueen uudistushakkuusta, puusta maksettava hintataso on korkeampi kuin esimerkiksi täysin saman alueen jatkuvaan kasvatukseen tähtäävässä hakkuussa. Tämä johtuu siitä, että jatkuvaan kasvatukseen tähtäävillä toimilla puustoa poistetaan vähemmän ja se voi olla enemmänkin harvennushakkuuluonteista. Tässä tapauksessa ei kukaan siis kiusallaan maksa vähemmän puusta, sillä johan korjuuyrittäjälläkin menee tähän enemmän aikaa ja poistettava puu on todennäköisesti ihan erikokoista kuin ns. perusuudistushakkuussa.

Metsänomistajan ei kuitenkaan tarvitse stressata siitä, mistä puusta maksettava hinta koostuu. Ei tarvitsekaan tietää! Metsäsiantuntijan tehtävänä on kuunnella kaikki ne toiveet ja tavoitteet, kertoa sitten metsän mahdollisuudet ja taustoittaa, mitä se sitten tarkoittaa euroissa ja käytännön tekemisessä.

”Aijjaa… No en mie nyt ehkä sit kuitenkaan ryhdy puukauppaa tekemään, kun noi kuuset on miulle niin tärkeitä. Näyttäähän toi mettä tosin paikoin jo aika raihnaselta ja olis sitä rahan tarvettakin.”

”No jospa tehdään niin, että kierretään metsäkoneella tuolta teidän tärkeän kuusikkoalueen takaa. Samallahan tuonne kivikkoiselle kohdalle voisi säästää tuon lehtipuuryhmän. Kokonaispuumäärään ei kuitenkaan tule sen kummemmin vaikutusta, kun ovat pienialaisia kohteita. Mitäs sanotte?”

Hanna Virtanen

metsäasiantuntija, Mhy Kymenlaakso

Metsäasiantuntija, joka haluaa, että metsällä ja metsänomistajalla on kaikki hyvin.

Liittyvät bloggaukset

  1. Traktori ja metsäkärry, jonka kyydissä on puita.

    Metsänomistamisen iloja

    Taina Kekkonen bloggaa

    Taina Kekkonen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistaminen ei useinkaan ole pelkästään riemun kiljahduksia, mukavia metsäretkiä, lumikenkäilyä, oman maan marjoja tai hyötyliikuntaa. Välillä tai itse asiassa aika useinkin metsänomistaminen on sydän syrjällään olemista, tunteikkaita päätöksiä, pelkoa ja riittämättömyydenkin tunteita.

    Lue lisää
  2. ​​​Mitä kannattaa havainnoida kevään metsäkäynnillä? 

    ​​​Mitä kannattaa havainnoida kevään metsäkäynnillä?

    Eevariikka Ruopas

    Valtakunnallinen

    Kevät on parasta aikaa lähteä käymään omassa metsässä. Ota perhe tai ystävä mukaan, ja samalla voit katsoa, mitä omalle metsällesi kuuluu talven jälkeen. Tässä blogissa ajattelin käydä läpi muutamia vinkkejä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun suuntaat metsääsi keväällä.

  3. Puukaupan hintatakuu – toimiiko ”musta laatikko”?

    Puukaupan hintatakuu – toimiiko ”musta laatikko”?

    Pauli Rintala

    Valtakunnallinen

    Venäjän puuntuonnin loppuminen sai aikaan sen, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin puumarkkinat ovat alkaneet toimia markkinatalouden ehdoilla ja pelisäännöillä. Jatkuvasta kroonisesta raakapuun ylitarjontatilanteesta on siirrytty tasapainoiseen kysynnän ja tarjonnan markkinaan.

2026 © Metsänhoitoyhdistykset

Tämä sivusto on suojattu reCAPTCHA:lla ja Googlen tietosuojakäytäntö ja käyttöehdot pätevät.