Muistojen mänty, komea kuusikko ja muuta humpuukia

Valtakunnallinen

”Mie niin haluisin säästää noi iskän istuttamat kuuset tossa mökkitien reunassa.”
”Maisemaan sopis paremmin, jos tohon mäelle jättäis enemmän puuta.”
”Tykkään seurailla eri elukoittein liikkeitä omassa mettässä. Jätettäiskö niille enemmän alueita hakkuiden ulkopuolelle?”
”Mie en yhtään tykkää semmosista isoista avohakkuualueista. Eikö tässä olis muita mahdollisuuksia?”
”Voi hyvä rouva/herra/henkilö, toki se on mahdollista, mutta valitettavasti korjuuteknisistä syistä se on aika kallista ja tässä tapauksessa emme pysty maksamaan puistanne sitten kovinkaan kummoista hintaa…..”

VÄÄRIN!

Metsänomistajalla on oikeus harjoittaa omien arvojen ja tavoitteidensa mukaista metsänhoitoa ilman erillistä hintalappua. Metsäammattilaisen tehtävänä on tarjota tähän menetelmät ja mahdollisuudet lain, sertifioinnin, kaavoituksen ym. mukaisesti.

Se, että metsänomistaja osaa kertoa toiveensa, parhaassa tapauksessa vaan helpottaa kaikkien töitä. Metsäammattilaisen on toiveet kuultuaan, ymmärrettyään ja lopulta sisäistettyään huomattavasti helpompi tähdätä toimillaan yhteiseen lopputulokseen. Väitän, että se on esimerkiksi puuta korjaavan tahon omasta tahtotilasta ja osaamisesta kiinni, mikäli joitakin erityistoiveita halutaan ja pystytään toteuttamaan ilman ylimääräisiä kustannuksia. Ei siis ole missään määrin humpuukia, että metsänomistaja esittää toiveita oman metsänsä käsittelyn suhteen - se tuo vaan lisäarvoa yhteiselle tekemiselle!

Metsänomistajan on kuitenkin hyvä ymmärtää, että mikäli puhutaan jonkin tietyn alueen uudistushakkuusta, puusta maksettava hintataso on korkeampi kuin esimerkiksi täysin saman alueen jatkuvaan kasvatukseen tähtäävässä hakkuussa. Tämä johtuu siitä, että jatkuvaan kasvatukseen tähtäävillä toimilla puustoa poistetaan vähemmän ja se voi olla enemmänkin harvennushakkuuluonteista. Tässä tapauksessa ei kukaan siis kiusallaan maksa vähemmän puusta, sillä johan korjuuyrittäjälläkin menee tähän enemmän aikaa ja poistettava puu on todennäköisesti ihan erikokoista kuin ns. perusuudistushakkuussa.

Metsänomistajan ei kuitenkaan tarvitse stressata siitä, mistä puusta maksettava hinta koostuu. Ei tarvitsekaan tietää! Metsäsiantuntijan tehtävänä on kuunnella kaikki ne toiveet ja tavoitteet, kertoa sitten metsän mahdollisuudet ja taustoittaa, mitä se sitten tarkoittaa euroissa ja käytännön tekemisessä.

”Aijjaa… No en mie nyt ehkä sit kuitenkaan ryhdy puukauppaa tekemään, kun noi kuuset on miulle niin tärkeitä. Näyttäähän toi mettä tosin paikoin jo aika raihnaselta ja olis sitä rahan tarvettakin.”

”No jospa tehdään niin, että kierretään metsäkoneella tuolta teidän tärkeän kuusikkoalueen takaa. Samallahan tuonne kivikkoiselle kohdalle voisi säästää tuon lehtipuuryhmän. Kokonaispuumäärään ei kuitenkaan tule sen kummemmin vaikutusta, kun ovat pienialaisia kohteita. Mitäs sanotte?”

Hanna Virtanen

metsäasiantuntija, Mhy Kymenlaakso

Metsäasiantuntija, joka haluaa, että metsällä ja metsänomistajalla on kaikki hyvin.

Liittyvät bloggaukset

  1. Puutavaralajeihin, runkohintaan vai järeyteen perustuvaa puukauppaa?

    Puutavaralajeihin, runkohintaan vai järeyteen perustuvaa puukauppaa?

    Pauli Rintala

    Valtakunnallinen

    Perinteisessä puutavaralajikaupassa hinnoittelu perustuu ostajan tarjoamaan yksikköhintaan. Metsänomistajan tehtäväksi jää arvioida, paljonko mitäkin puutavaralajia tulisi kullekin ostajalle. Kun ostaja ei anna mitään takuuta eriarvoisten puutavaralajien määristä, on eri tarjousten vertaaminen todella vaikeaa. Apua saat omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

    Lue lisää
  2. Samasta puusta

    Samasta puusta

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Kun ylioppilaaksi kirjoitin ja sain opiskelupaikan, vannoin, etten enää pieraisekaan tänne peräkylän suuntaan. Sitten sitä jotenkin tasaantui ja järkiintyi ja kaikenlainen juureva oleminen, asuminen ja tekeminen alkoivat kiinnostaa.

  3. Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Eikö ole hyvä, että omistukset siirtyvät niille, joita metsäsijoittaminen kiinnostaa? Eivätkö sijoittajaomisteiset metsät varmista sitä, että puuta tulee markkinoille passiivisia perikuntia paremmin? Eikö se ole pelkästään hyvä, että metsämaan arvo kirii ylöspäin?

2024 © Metsänhoitoyhdistykset