Käytetään ääntämme vaaleissa

Valtakunnallinen

Äänestä metsänomistajamisen puolesta

Metsäkeskustelu hämmentää monia metsänomistajia

Saan paljon viestejä ja puheluita metsänomistajilta. Metsänomistajat ovat hämillään. Moni kyselee, onko metsätaloudella tulevaisuutta, kun uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa kerrotaan illasta toiseen hiilinielujen romahtamisesta, luontokadosta, ennallistamisesta, puunpolton verottamisesta tai hakkuiden rajoittamisesta. 

Olen kuitenkin rohkaissut metsänomistajia kertomalla, että markkina, joka usein ennustaa tulevaa, kertoo täysin toisenlaista viestiä. Moni yllättyy, kun kertoo, että Marinin hallituskaudella on investoitu suomalaiseen metsäsektoriin enemmän kuin millään muulla hallituskaudella tällä vuosituhannella. Sama koskee puun kysyntää ja hintoja. Vuosikymmeniä kuolleen miehen aivokäyrää muistuttanut kuitupuun hintakin on kohonnut vuodessa yli 30 prosenttia. Edunvalvontakin on pitänyt kohtuullisesti pintansa. Kuluneella hallituskaudella ei ole, vastoin yleistä käsitystä, metsänomistajia rasittavia päätöksiä tehty. Luonnonsuojelulakiinkin liittyneet isot uhkakuvat onnistuttiin taklaamaan. 

Menneisyys ei ole kuitenkaan tulevaisuuden tae

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan suunta, toteutuvatko metsänomistajien huolet. MTK:n vaalitavoitteet on esitetty kymmenenä teesinä elävälle Suomelle. Omaisuudensuojan parantaminen on teeseistä keskeisimpiä vihreää siirtymää tekevälle Suomelle. Häpeällisen heikot lunastuskorvauskäytännöt täytyy vihdoin korjata. Tiukassa taloustilanteessa priorisoimme alempi asteisen tieverkon määrärahoja tunnin junien sijasta. Esitämme myös maltillisia veromuutoksia ja metsäverokertymien täysimääräistä tulouttamista metsien sijaintikuntiin. Metsävähennyksen nostamisella tavoitellaan sukupolvenvaihdosten edistämistä ja tavallisten suomalaisten mahdollisuutta pärjätä paremmin metsätilakaupassa rahastoyhtiöitä vastaan. Kun kartellikäräjilläkin metsänomistajat tulkittiin elinkeinonharjoittajiksi, edellytämme, että metsänomistajien matkakustannusten korvausperusteetkin nostetaan samalle tasolle kuin maanviljelijöillä ja yrittäjillä on. Tämä lisäisi myös etämetsänomistajien innokkuutta omatoimiseen metsänhoitoon. Vastaavasti esitämme hankintahakkuun verohuojennuksen hakkumäärää nostamista 500 kuutiometriin vuodessa metsäyrittäjyyden edistämiseksi. 

Jäsenmaksulla autat edunvalvontatyötä

Metsänhoitoyhdistykset keräävät paraikaa jäsenmaksuja ja kampanjoivat Metsäsi puolustusliitto -teemalla. Tämä on reagointia siihen, että metsänomistajien huolet eivät konkretisoituisi niin kotimaassa kuin Brysselissä. Edunvalvontaa tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Siksikin metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, ikään kuin henkivakuutuksena, on tärkeää maksaa. 

Mutta koska metsänomistajien etujärjestö ei säädä lakeja, vaan pelkästään vaikuttaa niihin, me tarvitsemme kansanedustajia, jotka jakavat Metsäsi puolustusliiton tavoitteet kansallisen metsäpäätösvallan ja omaisuudensuojan puolesta. Siksi yhdenkään metsänomistajan ei kannata jäädä nukkumaan vaalipäivänä. Käytetään ääntämme. Meitä on 600 000. 

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj MTK r.y.

X @TiirolaMikko

Liittyvät bloggaukset

  1. Samasta puusta

    Samasta puusta

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Kun ylioppilaaksi kirjoitin ja sain opiskelupaikan, vannoin, etten enää pieraisekaan tänne peräkylän suuntaan. Sitten sitä jotenkin tasaantui ja järkiintyi ja kaikenlainen juureva oleminen, asuminen ja tekeminen alkoivat kiinnostaa.

    Lue lisää
  2. Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Eikö ole hyvä, että omistukset siirtyvät niille, joita metsäsijoittaminen kiinnostaa? Eivätkö sijoittajaomisteiset metsät varmista sitä, että puuta tulee markkinoille passiivisia perikuntia paremmin? Eikö se ole pelkästään hyvä, että metsämaan arvo kirii ylöspäin?

  3. Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Juha Leppänen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset