MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin – ”Tuhti paketti kohti käytännön askeleita”
Valtakunnallinen
Tiekartta on jatkumoa MTK:n luonnon monimuotoisuusohjelmalle ja SLC:n ympäristöohjelmalle. Tiekarttajulkaisu on laaja kokonaisuus, jonka tavoitteissa ja toimenpiteissä käsitellään yleistä järjestötoimintaa, toimintaympäristöä sekä monimuotoisuuden kannalta merkittäviä maatalous- ja metsäympäristöjen ominaisuuksia. Tutkimustiedon kokoamisesta ja tuottamisesta ovat vastanneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto sekä Pellervon taloustutkimus.
”Tänään julkaistu tiekartta ohjaa järjestöämme ja jäseniämme sekä koko suomalaista tuotantoketjua kohti monimuotoisempaa luontoa. Tiekartta toimii tutkittuun tietoon perustuvana ohjenuorana tulevaisuuden toimille”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kertoo.
Järjestöille oli jo tiekarttatyöhön ryhdyttäessä selvää, että teorian lisäksi tarvitaan käytäntöä. Siksi järjestöjen päättämissä tiekartan tavoitteissa ja toimenpiteissä korostuu toimeenpanokelpoisuus. Julkaisutilaisuus on lähtöviiva useiden vuosien toimeenpanolle. Tiekartan järjestötyön yksi kulmakivistä on järjestöjen jäsenille suunnattu kysely. Pelkästään metsänomistajakysely lähetettiin 9244 MTK:n jäsenelle ja 4814 SLC:n jäsenelle.
”Tutkijat, toimihenkilöt sekä luottamusjohto ovat jo tähän mennessä tehneet suuren työn tiekartan eteen. Tämä on tuhti paketti kohti käytännön askeleita, joten nyt on aika kääriä hihat”, Marttila kommentoi.
Tiekartan jäsenkyselyistä käy ilmi, että maataloustuottajista ja metsänomistajista yli 80 %:a pitää luonnon monimuotoisuuden turvaamista omassa toiminnassaan tärkeänä. Tiekartalle ja toiminnan kehittämiselle on siis tilausta. Tiekartan myötä MTK ja SLC tavoittelevat siirtymää, joka on järjestöjen sekä käytännön maa- ja metsätalouden toiminnassa tapahtuvien muutosten osalta ennakoitava, hallittu ja hyväksyttäväksi koettu. Tiekartan skenaariotarkastelujen mukaan luonnon tilaa voidaan parantaa, mutta siitä aiheutuvat kustannukset eivät voi jäädä maataloustuottajien ja metsänomistajien vastuulle.
”Työ luonnon hyväksi maa- ja metsätiloilla on ollut vuosia jo hyvässä vauhdissa. Tiekartalla otetaan toimiin vielä lisää nopeutta, sillä jokainen voi tehdä toimia enemmän ja paremmin. Me maanviljelijät ja metsänomistajat olemme valmiita tekemään oman osuutemme, mutta tähän tarvitaan myös yhteiskunnan vastaantulo”, SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund sanoo.
Ajankohtaista
Metsänomistajat kiinnostuneempia puukaupoista enemmän kuin koskaan aiemmin
Valtakunnallinen
Metsänomistajien kiinnostus puukauppaan on kasvussa, selviää syksyn Metsätutka-kyselystä. Vaikka puukauppaa on tehty viime aikoina ahkerasti, on metsänomistajilla vielä myyntiaikeita. Lähes 40 prosenttia metsänomistajista aikoo myydä puuta ensi vuonna. Puun hyvän kysynnän ja hinnan nousun merkitys puukauppaan kannustavana tekijänä on noussut vastauksissa aivan uudella tasolla.
Raakkutuho on poikkeuksellinen myös edunvalvonnalle
Valtakunnallinen
StoraEnson hakkuulla tapahtunut, raakuille tuhoisa lainrikkomus on tuomittava. Hämmentävää tapauksessa on se, että kyseisen harvinaisen tapauksen johdosta julkisuuden alttarilla on pyritty tuomitsemaan koko metsäsektori. Metsätaloudessa ympäristöarvojen huomioiminen on osa jokaista tehtävää toimenpidettä. Pelkästään puukauppoja tehdään kuitenkin vuosittain yli 100 000 ja valitettavasti kaikkia vahinkoja tai tarkoituksellisia rikkomuksia ei voida estää.
MTK: Luontoarvot osaksi metsänhoitoyhdistysten puukauppojen kilpailutusta
Valtakunnallinen
MTK:n metsäjohtokunnan mielestä metsäyhtiöiden sitoumukset esimerkiksi nykyistä leveämpiin suojavyöhykkeisiin ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden kustannukset eivät saa jäädä vain metsänomistajien kontolle. ”Luontoarvot on syytä ottaa osaksi puukauppaa.