MTK:n Bryssel-agenda: EU:n metsäedunvalvonnan keskeiset tavoitteet
Valtakunnallinen
Metsien ja maaperän käyttöön liittyvässä lainsäädännössä on varmistettava joustavuus ja kansallisten olosuhteiden huomiointi. EU:n päätöksenteossa on tuettava kestävää metsätaloutta, investointeja ja toimivia markkinamekanismeja, jotta biotalouden koko potentiaali voidaan hyödyntää.
EU:n biotalousstrategia
MTK tukee, että tuleva EU:n biotalousstrategia viitoittaisi tietä kestävälle metsien käytölle ja metsäpohjaisille investoinneille.
- Biotalousstrategian painopisteiden tulee kuitenkin olla koko arvoketjun sekä nykyisenkaltaisen biotalouden huomioimisessa.
- Biotalousstrategia ei saa nojautua pelkästään luontoarvomarkkinoihin tai uusiin ekosysteemipalveluihin, vaan sen tulee kannustaa puupohjaisen raaka-aineen hyödyntämiseen.
- Tärkeää on, että biotalousstrategiaan ei tule kestävyyskriteerejä puun käytölle vaan sillä pyritään edistämään monipuolista puun käyttöä.
- Raaka-aineen riittävyyden varmistamiseksi on panostettava metsien hyvään hoitoon ja kasvuun.
- EU:n ei tule jäädä jälkeen biokiertotalouden kehittämisessä muille maille, ja fossiilisista materiaaleista tulee luopua ripeästi.
LULUCF-asetuksen päivitys
LULUCF-asetusta päivittäessä nielutavoitteissa tulee ottaa huomioon jäsenmaiden viimeisimmät tiedot nielujen kehityksestä. Nykyinen 310 Mt:n nielutavoite EU:lle ei ole realistinen, sillä metsien nielu on pienentynyt merkittävästi ympäri Eurooppaa.
- Jos EU:lla säilyy yhteinen LULUCF tavoite, on sen oltava merkittävästi alhaisempi kuin –310Mt. EU:n ei tule nojautua ilmastopolitiikassa nielujen kasvatuksen varaan.
- Uusi metsien ilmastopolitiikkaa toteuttava sääntely tukee metsien kasvunopeuden ylläpitoa sen sijaan, että se tukisi epävarmojen hiilivarastojen säilyttämistä. EU:n on tunnustettava, että nykyinen LULUCF sääntely on epäonnistunut.
- Metsien rooli ilmastotyössä tunnustetaan koko arvoketjun matkalta. Puutuotteiden lisääminen on hyvä ilmastoteko ja saa aikaan merkittävän substituutiohyödyn.
Metsien monitorointiasetus
Metsien monitorointiasetuksella tavoitellaan harmonisoitua dataa EU:n metsistä. MTK kannattaa, että lainsäädäntöehdotus ei etenisi ja siitä luovutaan kokonaan, sillä metsänomistajat eivät tarvitse kansallisen datan lisäksi EU-tason seurantakehystä.
- Siirtyä asetusmuotoisesta lainsäädännöstä suuntaviivadokumenttiin (guidelines), joka ohjaisi kaikkia jäsenmaita saavuttamaan tietyn metsädatan keruun tason ennen sitovan lainsäädännön esittämistä.
- Kansallisten metsäinventointien (VMI) tulisi olla keskiössä määrittämässä sitä, mitä dataa metsistä kerätään.
- Selkeyttää metsäyksikön ja monitorointialueen määritelmät koskemaan pelkästään kansallista tai aluetasoa. Datan julkaisu tulisi tehdä tilastomuodossa.
- Pitää huolta, että komission keräämää metsädataa tulkitaan oikein eikä metsänomistajien tietoja julkaista avoimesti.
EU:n maaperädirektiivi
EU:n maaperädirektiivillä tavoitellaan terveempää maaperää, mikä on kannatettavaa. Direktiivi ei kuitenkaan saisi rajoittaa metsien hoidon ja kasvun kannalta tärkeitä käytäntöjä, kuten maanmuokkausta.
- Direktiivin sisältämä listaus kestävistä maaperän hoidon menetelmistä tulisi jättää pois, sillä nykyisellään se saattaisi tuoda rajoituksia tärkeinä nähdyille toimenpiteille.
- Maaperän terveyden määrittämisessä tulee olla tarvittavaa joustoa, sillä maaperän terveyden mittarit vaihtelevat jäsenmaittain.
Pysyvän metsäkomitean perustaminen
Pysyvän metsäkomitean vastuita lainsäädännön valmistelussa tulisi vahvistaa edelleen. Siten komissio ja jäsenmaat voisivat tehdä nykyistä paremmin yhteistyötä metsäaloitteiden valmistelussa, ja tehdä tarvittavat vaikutusarvioinnit ennen esitysten julkaisemista.
- Komitean tai tulevan eksperttiryhmän tulisi olla velvoitettu antamaan komissiolle lausuntonsa kaikista metsiin liittyvistä aloitteista.
- Alaryhmistä (kuten Forest and Nature) tulisi luopua, jotta konsultointi pysyisi yhden ryhmän sisällä.
EU:n hiilisertifiointiasetus
MTK kannattaa, että EU loisi toimivat markkinat hiilisertifioinnille. Täten metsänomistaja voisi saada lisätuloja esimerkiksi hiiliviljelytoimenpiteistä.
- Nykyisellään EU:n hiiliviljelyyn liittyvät metodologiat eivät kuitenkaan luo tarpeeksi hyvää pohjaa toimiville markkinoille, vaan niistä tulisi saada metsänomistajien kannalta käytettävämmät. Muun muassa turvemaiden metsitys tulisi saada hiilisertifiointiin mukaan.
- MTK toivoo, että EU-komissio valmisteli hiiliviljelylle nopeammin metodologioita, jotka kannustaisivat metsänomistajaa hiilensidontaan riittävällä korvauksella.
Luontoarvomarkkinat
MTK suhtautuu positiivisesti EU:n luontoarvomarkkinoiden kehittämiseen. Markkinoiden edistämisessä tulee kuitenkin ottaa huomioon markkinalähtöisyys sekä se, että biodiversiteettikrediittien tuottamista ei tule yhdistää puun myyntiin liittyviin tuottoihin tai hiilimarkkinoihin.
- MTK korostaa, että toimivia malleja on jo luotu kuten MTK:n luontoarvo markkinapaikka.
- Tiukkaa lakisääntelyä kannattaa välttää ja panostaa markkinakannusteiden luomiseen.
Luonnonläheisen metsätalouden sertifiointijärjestelmä
Nykyiset metsäsertifikaatit ovat riittävät eikä luonnonläheisen metsätalouden sertifikaatille ole tarvetta. Luonnonläheisen metsätalouden (closer-to-nature forestry) määritelmä on osa komission vapaaehtoista ohjeistusta, eikä metsätalouden harjoittamista tule ohjata tämän kautta.
- Vapaaehtoista ohjeistusta luonnonläheiselle metsätaloudelle ei tule tuoda osaksi EU-lainsäädäntöä.
- Metsänhoitomenetelmät vaihtelevat EU-maissa, ja ne valitaan aina metsänomistajan toiveiden sekä kasvupaikan ja -tyypin mukaan. Siksi yhden menetelmän nostaminen toisten yläpuolelle ei ole järkevää.
- Komission tulee myös pidättäytyä kestävän metsänhoidon määrittelytyöstä.
Ajankohtaista
Metsävähennyksen korotusta odotetaan voimaan vuoden 2026 alussa
Valtakunnallinen
Hallituksen esitys metsävähennyksen korotuksesta 75:een prosenttiin annettiin eduskunnalle toukokuun alussa, ja se on parhaillaan valiokuntakäsittelyssä. MTK pitää esitettyä lainmuutosta tärkeänä panostuksena pitkäjänteiseen perhemetsätalouteen.
Koneen Säätiöltä merkittävä rahoitus MTK:lle
Valtakunnallinen
Koneen Säätiön Metsän puolella -aloite myöntää yhteensä 2,2 miljoonaa euroa kolmelle hankkeelle, jotka edistävät luonnonarvomarkkinan käynnistymistä Suomessa. MTK:lle säätiö myöntää 500 000 euroa. Rahoituksella kehitetään metsänomistajalähtöisiä luontoarvomarkkinapalveluita. Yhteensä Metsän puolella -aloite myöntää 2,2 miljoonaa euroa kolmelle suomalaiselle hankkeelle. MTK:n lisäksi yksi hankkeista on metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen.
