MTK: Pohjois-Suomea koskevien lakien uudistamisilla selkeytettäisiin saamelaisten ja metsänomistajien asemaa

Valtakunnallinen

Lapin metsätalouspäivillä puhunut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola korosti puheenvuorossaan, että Lapin metsien käytön yhteensovittamista voidaan edistää uudistamalla aluetta koskevaa lainsäädäntöä. Sekä saamelaisia että porotaloutta koskevia lakeja on uskallettava uudistaa.

Lapin metsätalouspäivät keräsivät Rovaniemelle yli 400 metsäalan ammattilaista. Marko Mäki-Hakola haastoi iltatilaisuuden puheessaan kaikkia pohtimaan miltä Lappi, ja alueen metsät tuntuvat omassa sydämessä. Yhdessä löydämme ratkaisut alueen haasteisiin.

Lapin metsillä on loistavia mahdollisuuksia, mutta myös runsaasti erityispiirteitä.

”Saamelaiskulttuuri ja poronhoito ovat Lapin erityisyyksiä. Meidän pitää pystyä parempaan saamelaisten aseman turvaamisessa. Tulevan hallituksen on uskallettava tarkastella niin saamelaiskäräjiä, poronhoitoa kuin porovahinkojakin koskevaa lainsäädäntöä. Erityislainsäädäntöä uudistettaessa tulee painottaa eri maankäyttömuotojen ja intressien käyttömuotojen yhteensovittamista ja välttää mahdollisten ristiriitojen syntymistä”, Mäki-Hakola painotti.

Tulevalla hallituskaudella tulisi selvittää mm. poronhoitolakien toimivuutta yksityisen omaisuudensuojan, ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta. Samalla tulisi arvioidatarpeet eriyttää lainsäädännössä saamelaisten kotiseutualue ja erityinen poronhoitoalue sekä muu poronhoitoalue yksityismaiden osalta. Saamelaiskäräjälakia uudistettaessa on hyvä muistaa, että alueella on myös yksityistä maanomistusta. Käytäntöjä, joita tarkoitetaan valtion maita koskeviksi, ei tule ulottaa yksityismaille.

”MTK on huolissaan yksityismetsien päätymisestä suurpiirteisen metsäpolitiikan pelinappulaksi. Esimerkiksi saamelaisalueilla on valtion maiden lisäksi yksityismetsää. Saamelaiskäräjälaki tulisikin uudistaa niin, että on selkeästi määritelty, että mahdolliset neuvotteluvelvoitteet koskevat vain valtion maita ja niillä toteutettavia hankkeita.”

Ilmastomuutoksen haastaessa myös porotaloutta, kannattaisi sitä koskevien vahinkojen korvaamiseen liittyvä lainsäädäntö arvioida, jotta varmistettaisiin, että esimerkiksi porokuolemia koskevat korvaukset kohdentuisivat oikeidenmukaisesti ja olisivat nopeammin saatavilla.

Mäki-Hakola korosti puheenvuorossaan vilpitöntä ja eteenpäin katsovaa keskustelua yhteiskunnan sekä metsänomistajien välillä. Vaikka Lapin metsäalueissa on paljon sille ominaisia erityispiirteitä, pätee keskustelu yksityismaiden ympärillä koko Suomeen. Metsänomistajien ääni ei saa jäädä päättäjiltä kuulematta, jatkossakaan.

”Voisiko tämä pohjoisen lakipaketti toimia esimerkkinä siitä, että keskitymme enemmän toistemme tukemiseen. Oli sitten kyse metsänomistajan metsien käytöstä, porotaloudesta tai saamelaisen asemasta.”

Ajankohtaista

  1. Tutustu OmaMetsän uusiin ominaisuuksiin

    Tutustu OmaMetsän uusiin ominaisuuksiin

    Valtakunnallinen

    OmaMetsä palvelut uudistuvat hurjaa vauhtia. Metsänhoitoyhdistyksien jäsenpalvelusta on rakentunut kilpailuvaltti, joka tuottaa metsänomistajajäsenilleen lisäarvoa. Uudistus varmistaa metsänomistajalähtöistä päätöksentekoa tukevaa tietoa. Tiedolla voidaan tukea metsänomistajien liiketaloudellisia puunmyyntien ja hoitotoimien suunnitteluja sekä vahvistetaan metsänomistajan omaa metsäsuhdetta. OmaMetsä palvelun uusissa ominaisuuksissa on otettu huomioon molempia. Palvelut kehittyvät ja uusia ominaisuuksia otetaan jatkuvasti käyttöön.

    Lue lisää
  2. Metsävisan voitosta kisattiin Solvallan metsissä

    Metsävisan voitosta kisattiin Solvallan metsissä

    Valtakunnallinen

    Yläkoulujen valtakunnallisen Metsävisan finaali järjestettiin 23. toukokuuta Espoossa. Loppukilpailuun kutsuttiin 50 alkukilpailussa parhaiten pärjännyttä nuorta. Haastavassa kisassa voittajaksi selviytyi Ilari Kämäräinen Vaalan yhtenäiskoulusta. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK ovat tarjonneet jo 10 vuoden ajan kesätöitä hyvin pärjänneille visailijoille.

  3. Apulanta-metsä syntyi Rantasalmelle

    Apulanta-metsä syntyi Rantasalmelle

    Valtakunnallinen

    Rantasalmen kunnan metsään istutettiin parituhatta koivun tainta viime viikonloppuna Apulannan fanien talkoovoimin. Apulannan ja istuttajien toiveena on monimuotoinen metsä, joka tarjoaa virkistystä puun tuotannon ohella.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset