Ennallistamista koskevat kamppailut käynnistymässä EU:n toimielimissä

Komissio julkaisi luonnon ennallistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen ja siihen liittyvän vaikutustenarvioinnin kesäkuussa 2022. Ehdotuksen tausta on EU:n biodiversiteettistrategiassa. Ehdotus käynnisti EU:ssa lainsäädäntöprosessin, johon osallistuvat parlamentti ja neuvosto. Parlamentissa asiaa käsitellään ensin valiokunnissa (ENVI, AGRI ja PECH) ja lopulta täysistunnossa, jonka on ennakoitu ajoittuvan aikaisintaan kesälle 2023. Neuvoston puolella asiaa on toistaiseksi käyty läpi työryhmätasolla, ja ympäristöneuvostossa siitä on tarkoitus keskustella joulukuussa 2022. Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea valmistelevat asiasta omat lausuntonsa. Lainsäädäntöprosessi kestänee vähintään loppuvuoteen 2023 saakka – ja luultavasti pidempäänkin. 

Komissio ehdottaa EU-asetusta, jonka yleisenä tavoitteena on saada ennallistamistoimien piiriin vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamista tarvitsevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi ehdotus sisältää elinympäristökohtaisia ennallistamistavoitteita ja menettelyn kansallisten ennallistamissuunnitelmien laadintaan. Toimenpiteet kohdistuisivat luonto- ja lintudirektiivien tarkoittamien luontotyyppien ja lajien lisäksi myös alueisiin, joihin ei nykyisin kohdistu luonnonsuojeluoikeudellista EU-sääntelyä. Tavanomaisessa maa- ja metsätalouskäytössä olevilla alueilla olisi saatava aikaan useiden indikaattoreiden myönteistä kehitystä kansallisella tasolla mitattuna. Lisäksi vaadittaisiin maatalouden käytössä olevien turvemaiden ennallistamista ja vettämistä. Komission mukaan Suomelle aiheutuvat kustannukset olisivat vuosittain yli 0,9 miljardia euroa. Jäsenmaiden joukossa Suomen osuus olisi euromääräisesti kolmanneksi suurin sekä BKT:hen ja asukaslukuun suhteutettuna suurin.  

MTK pitää ennallistamista ja muuta luonnon tilan parantamista tarpeellisena. Komission ehdottama asetus on kuitenkin monella tavalla ongelmallinen. Jotta EU-tasoinen lainsäädäntö voisi lopulta olla hyväksyttävissä, monen asian on muututtava. Kannattavan maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset sekä eri tavoitteiden yhteensovittaminen on huomioitava paremmin, toimenpiteet on voitava kohdentaa vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla jäsenmaiden omien päätösten mukaisesti sekä metsäasioita koskeva kansallinen päätösvalta on säilytettävä. Lainsäädäntöprosessin aikana on siis puututtava lukuisiin epäkohtiin, joista merkittävimpiä ovat kansallisen liikkumavaran vähyys, epätasaisesti jakautuvat taloudelliset vaikutukset, maanomistajien oikeuksien sivuuttaminen, pyrkimys komission vallan lisäämiseen sekä vaikutustenarvioinnin puutteet.  

Kotimaassa Suomen kantaa käsitellään parhaillaan eduskunnassa, ja suuren valiokunnan odotetaan ratkaisevan asian marraskuun aikana. MTK on vaatinut, että Suomi ottaa asetukseen vahvasti kriittisen kannan sekä yleisesti että yksityiskohtien tasolla, koska ehdotettua asetusta ei nykymuodossaan voi kannattaa. Suomen on oltava neuvostossa aktiivinen ja haettava saman mielisiä kumppaneita. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että Suomen EU-vaikuttamisessa linja on yhtenäinen. MTK on myös korostanut tarvetta laatia kansallisia vaikutustenarviointeja, joissa huomioidaan eri EU-prosessien yhteisvaikutukset. 

Anna-Rosa Asikainen
lakimies, MTK
Uutinen julkaistu MTK:n sivuilla 11.11.2022