Yhtään puuta ei kaadeta huvikseen

Harri Välimäki 06.10.2020

Puita kaadetaan ja metsiä myllätään, kun se on niin kivaa tai ihan vaan kiusallaan – näin näyttää yllättävän moni suomalainen uskovan ainakin sosiaalisen median keskustelujen perusteella. No kivaahan se toki on, mutta miksi puita sitten ihan oikeasti kaadetaan?

Puukauppa on tilipäivä ja metsänhoitotyöt ovat investointeja tulevaisuuden tuottoihin

On aika yllättävää, että tuoreen Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaan aiempaa useampi suomalainen metsänomistaja arvostaa metsän tuomaa taloudellista turvaa ja tuloja. Monen metsänomistajan näkökulmasta metsä onkin taloudellinen sijoitus, puukauppa on tilipäivä ja uudistushakkuu metsänomistuksen huipentuma. Metsänhoitotyöt ovat tulevaisuudessa tuloja tuottavia investointeja, joille on mahdollista laskea takaisinmaksuaikoja ja korkoa. Puun myynnistä ja hakkuista saatavat tulot muodostavat suuren osan metsänomistajan metsistään saamista tuloista. Muut metsätulot ovat tällä hetkellä marginaalisia tähän verrattuna. Metsien taloudellista merkitystä omistajilleen on siis turha kiistää.

Puuta kaadetaan aina tarpeeseen

Ja puutahan hakataan, kun sillä on kysyntää. Maailmalla halutaan entistä enemmän puupohjaisia tuotteita – ovathan ne osaltaan ratkaisu moneen globaaliin ongelmaan. Ja puusta pystytään valmistamaan likipitäen kaikkea mitä öljystä on aiemmin tehty – jopa dieseliä tai muovia. Puuta siis kaadetaan aina tarpeeseen – joku maailmalla haluaa jotain tuotetta tai raaka-ainetta ja suomalainen metsänomistaja tyydyttää tuon tarpeen kestävästi tuottamallaan puulla! Ja jos suomalainen metsänomistaja ei tätä tee, niin sen tekee joku muu. Jos hakkuita rajoitetaan Euroopassa, niin lähes sama määrä puuta hakataan sitten jostain muualta. Hakkuut siirtyvät paikkoihin, joissa luontoa ja ympäristöä ei oteta samalla tavalla huomioon kuin meillä ja alueille, joissa metsien monimuotoisuudesta, hakkuiden kestävyydestä, saati metsän uudistamisesta hakkuun jälkeen, ei juuri huolta kanneta. Sosiaalisista ongelmista puhumattakaan.

Säästöpuita, riistatiheiköitä, tekopökkelöitä – Metsänomistajat huolehtivat luonnon monimuotoisuudesta

Suomessa hakkuut painottuvat harvennushakkuisiin ja vain pieni osa, noin prosentin luokkaa, metsistämme uudistushakataan vuosittain. Ja näilläkin aloilla kasvaa uusi, ja aiempaa elinvoimaisempi metsä, yleensä jo seuraavana vuonna. Hakkuissa ja muissa metsänhoitotoimissa metsänomistajat huolehtivat vapaaehtoisesti luonnon monimuotoisuudesta muun muassa noudattamalla alati tiukentuvia sertifiointikriteerejä, jättämällä säästöpuita ja riistatiheiköitä, tekemällä tekopökkelöitä kolopesijöiden pesäpuiksi ja tulevaisuuden lahopuuksi sekä omatoimisesti suojelemalla pienialaisia luontokohteita. Nykypäivänä hakkuun jälkeiset metsänkäsittelytoimet pyritään valitsemaan ja suunnittelemaan siten, että ne kuormittaisivat vesistöjä ja ympäristöä mahdollisimman vähän.

Metsänomistajat panostavat erilaisin vapaaehtoisin toimin metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ympäristön suojeluun laskennallisesti jopa kymmeniä miljoonia vuodessa.  Tämä on taatusti asia, jota tavallinen somekeskustelija tai kaduntallaaja ei tule välttämättä ajatelleeksi tai ainakaan tunnusta ymmärtävänsä sen arvoa. Kuinka moni muu taho käyttää vastaavia summia metsäluonnon hyväksi?

Vapaaehtoiset toimet metsissä, tiukentunut metsälaki sekä nykyiset metsänkäsittelymenetelmät ja aiempaa tarkempi toimenpiteiden suunnittelu ovat johtaneet siihen, että moni luontoa ja elinympäristöä kuvaava indikaattori onkin menossa aiempaa parempaan suuntaan tai ainakin haitallisen kehityksen kulmakerroin on selvästi loiventunut. Tässä pitää vaan malttaa odottaa, sillä positiivinen muutos metsissä tapahtuu hyvin hitaasti, mutta varmasti.

Metsä on arvokasta omaisuutta

Metsä on meille siis arvokasta ja tuottoisaa omaisuutta, josta puita kaadetaan vain todelliseen tarpeeseen ja kysyntään. Lisäksi pääosa nykypäivän suomalaisista perhemetsänomistajista on varsin valveutuneita ympäristöasioissa ja he haluavat varmistaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen tuleville polville. Onhan monimuotoisuus myös tae metsien terveydelle ja elinvoimalle sekä hyvälle tuotolle jatkossakin!

Harri Välimäki
sähköposti: harri.valimaki@mhy.fi

Lue lisää blogeja: 
Juha Hakkarainen: Suomalaiset ilmastotalkoissa – faktaa ja fiktiota >>

Olen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja. Metsäasiat ja metsänhoito ovat vahvasti mukana arjessa työasioiden tiimoilta, mutta myös vapaa-ajalla omissa metsissä.