Metsätila sukupolvelta toiselle

Valtakunnallinen

Metsätilan sukupolven vaihdos

Tämä on tarina metsäomaisuuden siirrosta perheen sisällä nuoremmalle sukupolvelle (sisältää otteita oikeasta elämästä).

Metsänomistaja, 62-vuotias Matti on syntynyt maatilalla Keski-Suomessa. Hän on saanut vanhemmiltaan kotitilansa 16 vuotta sitten, kun maatalouden harjoittaminen lopetettiin. Tilaan kuuluu maalaistalo pihapiireineen, kesämökki, metsät ja metsitetyt pellot. Kokonaispinta-ala tilalla on noin 80 hehtaaria. Kotitalo rantamökkeineen toimii Matin perheen kesäpaikkana.

Matti on ollut kiinnostunut metsien hoidosta koko elämänsä, raivaussahatyöt ja metsänviljely ovat olleet mieluista puuhaa siviilityön vastapainoksi. Matka Pääkaupunkiseudulta Keski-Suomeen on vain turhan pitkä, jotta hoitotöitä voisi itse tehdä tehokkaasti. Kesälomaakin olisi mukava viettää vaikka veneillen. Niinpä hän on usein tukeutunut taimikonhoidoissa paikallisen Metsänhoitoyhdistyksen palveluihin – kuten puukauppojen hoidossakin.

Miten auttaa taloudellisesti erilaisissa elämänvaiheissa eläviä lapsia?

Matin lapset ovat kaikki vähän eri elämäntilanteissa. Aino on sinkku, juuri opintonsa päättänyt. Väinö vakiintuneessa parisuhteessa, harrastaa metsästystä ja kiinnostunut metsien hoidosta. Annella on aviopuoliso ja kaksi lasta. Kiireisiä uraihmisiä pääkaupunkiseudulla. Matilla ja vaimollaan on omistusasunto Espoossa ja muutenkin talous tasapainossa. Heillä herää ajatus, kuinka auttaa lapsiaan eteenpäin ja vielä niin, että kaikkien toiveita voitaisiin ottaa huomioon.

Yhdessä asiantuntijan kanssa suunniteltiin paras ratkaisu – Metsät metsien hoidosta kiinnostuneelle

Perheen yhteisen palaverin jälkeen otettiin yhteyttä asiantuntijaan. Yhdessä asiantuntijan kanssa suunniteltiin veroseuraamukset ja perheenjäsenten erilaiset tilanteet huomioiva ratkaisu:

  • kotitalo tontteineen päätettiin erottaa omaksi kiinteistökseen ja jättää Matille ja vaimolle lomapaikaksi (ja tietysti myös lasten sekä lastenlasten lomapaikaksi)
  • metsät Matti lahjoitti yhteiseksi lapsilleen Ainolle ja Väinölle => vuoden kuluttua Väinö ostaa Ainon puolikkaan => Aino saa rahaa asunnon hankintaan ja Väinö metsävähennysoikeutta maksamastaan kauppahinnasta => metsämaa säilyy kokonaisena
  • kesämökin tontteineen Matti lahjoittaa lapselleen Annelle (saajana voisi olla myös Ainon:n puoliso, jolloin lahjavero pienempi), mutta Matti haluaa että omistus pysyy yksinomaan suvussa. Matti pidättää hallintaoikeuden itsellään ja vaimollaan kesämökkiin. Sen lisäksi, Matti ja vaimonsa lahjoittavat kumpikin Annen puolisolle ja lapsille 4.000 euroa verovapaasti (6x4.000=24.000), koska kesämökin arvo oli sen verran pienempi kuin metsämaan puolikas.

Vältä perintöriidan peikko keskustelulla ja tasapuolisuudella

Näin saatiin siirrettyä lähes puolen miljoonan omaisuus noin 12 – 13 % veroseuraamuksin perillisille. Se on jo siltä osin aikanaan tulevasta perinnöstä pois. Järjestelyssä lapsia kohdeltiin tasapuolisesti – ja mikä tärkeintä: jokainen sai sellaisen omaisuuserän kuin hänelle parhaiten siinä elämäntilanteessa sopi. Myös tulevan yhteiselon koko perheen kesken voisi kuvitella onnistuvan entiseen tapaan – sopuisasti. 

Lisätietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista

Metsätilan sukupolven- ja omistajavaihdos -webinaari 12.12.2022

Perehdymme parhaisiin ja verotuksellisesti edullisimpiin vaihtoehtoihin siirtää varoja seuraavalle toiminnan jatkajalle. Lue lisää ja ilmoittaudu >>

Palvelut pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulla metsätilan omistajanvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä metsänomistajia palvelee metsäjuristi Ulla Pakarinen. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet saavat palvelusta 10 % jäsenalennuksen. Lisätiedot ja ajanvaraus >>

Jouni Tiainen

Jouni Tiainen

toimitusjohtaja, LKV, kaupanvahvistaja, metsälakiasiantuntija

Työn perässä Helsinkiin muuttanut savolainen, joka harrastaa metsänhoitoa Puumalassa.

Liittyvät bloggaukset

  1. Samasta puusta

    Samasta puusta

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Kun ylioppilaaksi kirjoitin ja sain opiskelupaikan, vannoin, etten enää pieraisekaan tänne peräkylän suuntaan. Sitten sitä jotenkin tasaantui ja järkiintyi ja kaikenlainen juureva oleminen, asuminen ja tekeminen alkoivat kiinnostaa.

    Lue lisää
  2. Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Eikö ole hyvä, että omistukset siirtyvät niille, joita metsäsijoittaminen kiinnostaa? Eivätkö sijoittajaomisteiset metsät varmista sitä, että puuta tulee markkinoille passiivisia perikuntia paremmin? Eikö se ole pelkästään hyvä, että metsämaan arvo kirii ylöspäin?

  3. Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Juha Leppänen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset