Kun yksi kerta ei riitä! – ennakkoraivaus ennen ensiharvennusta oli välttämätön
Valtakunnallinen
Tämän kirjoituksen otsikolla on ainakin kaksi eri merkitystä – vesakon kasvu ja raivaajan optimismi.
Ennakkoraivaamista tarvitaan, vaikka taimikonhoito olisikin tehty
Eräs ammattikorkeakoulun opettajani ilmaisi osuvasti metsänkasvatuksen kurssilla risukon kasvun, ’vesakko on kuin satujen lohikäärme, yhden pään kun katkaisee, saa seitsemän tilalle.’ Tämä väittämä tuli todistettua todeksi ihan omassa metsässä. Kohteena oli tällä kertaa vuonna 2004 taimikonhoidossa ollut luontaisesti uudistunut mäntyvaltainen sekapuukuvio. Lienee ollut nuori raivaaja ( minä ihan itse ) sen verran laiska ja raivurin terää suojelevaa sorttia, että jätin polvenkorkuiset kuuset raivaamatta tai ainakaan en katkaissut niitä riittävän alhaalta juuresta. Kun kuusi on tunnetusti sitkeää sorttia kasvussaan, olivat nämä ’pikkukuuset’ täyttäneet metsikön vuosien kuluessa lähes läpitunkemattomaksi ryteiköksi. Niinpä ennakkoraivaus ennen ensiharvennusta oli välttämätöntä. Tulipahan todistettua, että vaikka kuinka ajattelisi yhden tai kahden raivauskerran riittävän, niin voi se kolmaskin olla tarpeen!
Optimistisen mielin sahaushommiin
Sitten se raivaajan optimismi, eli mahdoton usko omiin sekä raivauskaverin kykyihin. Kyseisen kohteen pinta-alahan oli vain 1,7 ha ja toisin paikoin rinne oli jo työtä hidastavan jyrkkä. Eihän sitä yhdellä raivauskerralla saatu koko kuviota raivattua, varsinkaan kun palstalle meno jäi aina iltapäivän puolelle. Niinpä siinä kävi, että yhdestä kerrasta tuli kolme ja puoli kertaa. Eli tämäkin ennakkoraivaus kesti koko kesän!
Ennakkoraivauksen jälkeen moto saa tulla
Nyt jäämmekin odottelemaan moton saapumista palstalle, tai siis pitihän tämäkin ensiharvennus tehdä jo vuosi sitten syksyllä, mutta tekemätön ennakkoraivaus ja koneiden kiireet siirtivät hakkuun ajankohtaa. Todettakoon siis tässäkin tapauksessa, että suutarin lapsella ei ole kenkiä ja muiden metsänomistajien työmaat hoidetaan paremmin kuin omat. Lienee hyvä näin!
Seuraa Tainan metsänhoitoa Tainan Blogeista:
Taina Kekkonen
Metsäasiantuntija Mhy Etelä-Savo
Olen Mhy Etelä-Savon metsäasiantuntija ja toimistopaikkani on Mikkelin toimistolla. Keväällä 2013 teimme kotitilallani sukupolvenvaihdoksen, jonka seurauksena olen päässyt maa- ja metsätalouden harrastajaksi sanan varsinaisessa merkityksessä.
Liittyvät bloggaukset
Kuka määrittää puun hinnan Suomessa?
Harri Huupponen
Valtakunnallinen
Kysyntä ja tarjonta eli markkinatalous olisi helppo vastaus. Voiko aina loppumarkkinasta johtaa suoraan puun hinnan? Ei ole voinut. Sen näyttävät tilastot selkeästi. Palaan otsikon kysymykseen. Sama kysymys tuli esitettyä jo 20 vuotta sitten. Kuka siis määrittää puun hintatason Suomessa?
Älä tyydy hintatakuuseen vaan kilpailuta puukauppasi
Pauli Rintala
Valtakunnallinen
Venäjän puuntuonnin loppuminen sai aikaan sen, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin puumarkkinat ovat alkaneet toimia markkinatalouden ehdoilla ja pelisäännöillä. Jatkuvasta kroonisesta raakapuun ylitarjontatilanteesta on siirrytty tasapainoiseen kysynnän ja tarjonnan markkinaan.
Puun hinta kertoo puun kysynnästä ja tarjonnasta
Kalle Karttunen
Valtakunnallinen
Puun hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hintakehitys indikoi puun kysyntää. Kun puun kysyntä ja kilpailu puusta kasvaa, pitäisi hintatason ja hintakehityksen olla markkinaehtoisesti korkealla ja nousevaa. Näin se kannustaisi puun myyjiä eli metsänomistajia myymään puuta eli tarjoamaan puuta markkinoille.
