Anna äänesi sille joka saa sen kuuluviin. - Valtuustovaalien äänestys 6.–27.11. Tutustu ehdokkaisiin

Jouluntuoksua metsänhoidollisesta kuusesta

Valtakunnallinen

Tuoksut ja koristeluperinteet osa joulutunnelmaan virittäytymistä

Joulun viettoon virittävät eri aisteja kutkuttavat kaudenmukaiset joululaulut, herkut, tuoksut ja koristeet. Minulle ja varmasti monelle muullekin tuoksuja mukanaan tuovat koristeluperinteet kuuluvat osaksi virittäytymistä. Kuusi tuodaan sisälle tunnelmanluojaksi ja toinen samanlainen keittiön ikkunan eteen pikkulintujen iloksi. Kuusenhavuja hyödynnetään monipuolisesti koristeena kuin käytännöllisesti liukuesteenä ulko-oven edessä. Sammaleet, jäkälät, kävyt ja varvut hyödynnetään koristelun eri muodoissa. Ja kyllähän se katajanoksakin löytää tiensä sahtikuurnaan.

Muista jokaisenoikeudet joulunajan metsäretkillä – havujen ja joulukuusten kotiin viemiseen tarvitaan maanomistajan lupa

Erityisesti viimeisen parin vuoden aikana olemme löytäneet metsäluonnon virkistäytymisen kautta. Siten jouluperinteet ovat vahvistuneet, kun samoja aisteja kutkuttavia tuoksuja halutaan myös kotiin pimeimpänä vuodenaikana. Luonnossa liikkuminen ja siellä aistien kutkuaminen ovat meille kaikille mahdollisia jokaisenoikeuksien myötä, mutta jokaisenoikeudet eivät oikeuta viemään näitä mukanaan kotiin asti, pois lukien luonnonmarjat, sienet ja kukat. Kaikki puut, oksat (havut), kävyt, sammaleet, jäkälät ja varvut ovat metsänomistajan omaisuutta eikä niitä saa poimia luvatta matkaansa.

Metsänhoidollinen kuusi joulupuuna

Kuusen kaataminen ja vieminen luvatta on varkausrikoksen lisäksi hiilensidonnallinen menetys. Joulukuusen hausta tulee aina sopia metsänomistajan kanssa. Hyvä valinta on niin sanottu metsänhoidollinen kuusi, joka tulisi joka tapauksessa kaadetuksi osana taimikonhoitoa tai sähkölinjan reunametsänhoitoa. Kuusenhavujen ja käpyjen noudosta suosittelen sopimaan tuoreilta hakkuukohteilta. Näin voi käyttää hakkuutähteitä, jolloin paksut ja tuuheat havut ovat helpommin saatavilla ilman elävälle puustolle aiheutuvaa haittaa.

Luonnontuotteiden hyödyntämisessä molempien osapuolien on tarkoituksenmukaista hyötyä. Hintavertailua voi tehdä paikallismarkkinoilta. Osapuolet voivat hyödyntää virkistysarvokaupan mallia, kun tietävät ja tuntevat toisensa. Tilanteessa, jossa osapuolet eivät tiedä ja tunne toisiaan, niin Luontoarvot.fi -markkinapaikalla on mahdollisuus myydä myös jouluisia luonnontuotteita, esimerkiksi niitä metsänhoidollisia joulukuusia. Tarkat metsätontut kiertävät ja kirjaavat havaintojaan ylös. Ollaan siis kilttejä toisillemme myös joulun alla eikä sorruta luvattomuuksiin. Yhdessä ja yhteisymmärryksessä rakennetaan mieluinen joulumieli meille kaikille. 

Juho Ikonen MTK

Juho Ikonen

Maankäytön asiantuntija

Juho toimii MTK Keskusliiton Maaseudun elinvoimalinjalla. Hän on erikoistunut maankäytön, kaavoituksen, tuuli- ja aurinkovoiman sekä virkistysarvojen erityiskysymyksiin.

Liittyvät bloggaukset

  1. Samasta puusta

    Samasta puusta

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Kun ylioppilaaksi kirjoitin ja sain opiskelupaikan, vannoin, etten enää pieraisekaan tänne peräkylän suuntaan. Sitten sitä jotenkin tasaantui ja järkiintyi ja kaikenlainen juureva oleminen, asuminen ja tekeminen alkoivat kiinnostaa.

    Lue lisää
  2. Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Eikö ole hyvä, että omistukset siirtyvät niille, joita metsäsijoittaminen kiinnostaa? Eivätkö sijoittajaomisteiset metsät varmista sitä, että puuta tulee markkinoille passiivisia perikuntia paremmin? Eikö se ole pelkästään hyvä, että metsämaan arvo kirii ylöspäin?

  3. Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Juha Leppänen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset