Jouluntuoksua metsänhoidollisesta kuusesta
Valtakunnallinen
Tuoksut ja koristeluperinteet osa joulutunnelmaan virittäytymistä
Joulun viettoon virittävät eri aisteja kutkuttavat kaudenmukaiset joululaulut, herkut, tuoksut ja koristeet. Minulle ja varmasti monelle muullekin tuoksuja mukanaan tuovat koristeluperinteet kuuluvat osaksi virittäytymistä. Kuusi tuodaan sisälle tunnelmanluojaksi ja toinen samanlainen keittiön ikkunan eteen pikkulintujen iloksi. Kuusenhavuja hyödynnetään monipuolisesti koristeena kuin käytännöllisesti liukuesteenä ulko-oven edessä. Sammaleet, jäkälät, kävyt ja varvut hyödynnetään koristelun eri muodoissa. Ja kyllähän se katajanoksakin löytää tiensä sahtikuurnaan.
Muista jokaisenoikeudet joulunajan metsäretkillä – havujen ja joulukuusten kotiin viemiseen tarvitaan maanomistajan lupa
Erityisesti viimeisen parin vuoden aikana olemme löytäneet metsäluonnon virkistäytymisen kautta. Siten jouluperinteet ovat vahvistuneet, kun samoja aisteja kutkuttavia tuoksuja halutaan myös kotiin pimeimpänä vuodenaikana. Luonnossa liikkuminen ja siellä aistien kutkuaminen ovat meille kaikille mahdollisia jokaisenoikeuksien myötä, mutta jokaisenoikeudet eivät oikeuta viemään näitä mukanaan kotiin asti, pois lukien luonnonmarjat, sienet ja kukat. Kaikki puut, oksat (havut), kävyt, sammaleet, jäkälät ja varvut ovat metsänomistajan omaisuutta eikä niitä saa poimia luvatta matkaansa.
Metsänhoidollinen kuusi joulupuuna
Kuusen kaataminen ja vieminen luvatta on varkausrikoksen lisäksi hiilensidonnallinen menetys. Joulukuusen hausta tulee aina sopia metsänomistajan kanssa. Hyvä valinta on niin sanottu metsänhoidollinen kuusi, joka tulisi joka tapauksessa kaadetuksi osana taimikonhoitoa tai sähkölinjan reunametsänhoitoa. Kuusenhavujen ja käpyjen noudosta suosittelen sopimaan tuoreilta hakkuukohteilta. Näin voi käyttää hakkuutähteitä, jolloin paksut ja tuuheat havut ovat helpommin saatavilla ilman elävälle puustolle aiheutuvaa haittaa.
Luonnontuotteiden hyödyntämisessä molempien osapuolien on tarkoituksenmukaista hyötyä. Hintavertailua voi tehdä paikallismarkkinoilta. Osapuolet voivat hyödyntää virkistysarvokaupan mallia, kun tietävät ja tuntevat toisensa. Tilanteessa, jossa osapuolet eivät tiedä ja tunne toisiaan, niin Luontoarvot.fi -markkinapaikalla on mahdollisuus myydä myös jouluisia luonnontuotteita, esimerkiksi niitä metsänhoidollisia joulukuusia. Tarkat metsätontut kiertävät ja kirjaavat havaintojaan ylös. Ollaan siis kilttejä toisillemme myös joulun alla eikä sorruta luvattomuuksiin. Yhdessä ja yhteisymmärryksessä rakennetaan mieluinen joulumieli meille kaikille.
Juho Ikonen
Maankäytön asiantuntija
Juho toimii MTK Keskusliiton Maaseudun elinvoimalinjalla. Hän on erikoistunut maankäytön, kaavoituksen, tuuli- ja aurinkovoiman sekä virkistysarvojen erityiskysymyksiin.
Liittyvät bloggaukset
Puun hinta kertoo puun kysynnästä ja tarjonnasta
Kalle Karttunen
Valtakunnallinen
Puun hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hintakehitys indikoi puun kysyntää. Kun puun kysyntä ja kilpailu puusta kasvaa, pitäisi hintatason ja hintakehityksen olla markkinaehtoisesti korkealla ja nousevaa. Näin se kannustaisi puun myyjiä eli metsänomistajia myymään puuta eli tarjoamaan puuta markkinoille.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys sopii jokaiselle metsänomistajalle
Jenny Alho
Valtakunnallinen
”Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa, olitpa sitten millainen metsänomistaja tahansa”, Riitta Torikka Mhy Kymenlaaksosta kannustaa kaikkia metsänomistajia liittymään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Jäsenenä pääset osaksi vaikuttavaa organisaatiota, saat oman metsäasiantuntijan, joka neuvoo pienten ja isojen kysymysten äärellä, sekä tietenkin loistavat jäsenetumme.
Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Filosofi Voltairen sitaatti ”paras on hyvän pahin vihollinen” kuvaa EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia. Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista.