Harventajalla on väliä - ensiharvennuksen aika
Valtakunnallinen
Syys-kesällä tehtiin ennakkoraivaus mäntyvaltaisella sekapuukuviolla ja jäin odottamaan harventajaa. Edellisestä blogistani on ehtinyt kulua jo tovi ja metsässäkin on tapahtunut tuon tovin aikana kirjoittamisen arvoisia asioita.
Peltokiviä tieuralle
Syksyn aikana myös aiemman sukupolven aloittama tieprojekti (peltokiviä on ajettu tieuralle ainakin 30 vuotta) saatettiin ainakin puoleen väliin asti valmiiksi, sillä saattaahan tie saada jatkossa vielä lisää pituutta. Viimeistely eli murskeen ajo tehtiin tietenkin viime tingassa ja pienellä kiireellä.
Ensiharvennus marraskuussa
Marraskuu oli tänä vuonna edellisten marraskuiden kaltainen, eli märkä, pimeä ja keleiltään vaihteleva. Kuun puolivälissä oli juuri sopiva hetki tehdä harvennusta metsäasiantuntijan omassa metsässä. Kun olosuhteet eivät anna helpotusta työhön, vaaditaan työn suorittajilta eli konemiehiltä erityistä huolellisuutta. Luottamus ansaitaan rauhallisuudella, harkinnalla ja metsänomistajan kuuntelemisella. Näistä kaikista yhdessä syntyy kaikkia osapuolia miellyttävä korjuujälki, melkeinpä säällä kuin säällä.
Tälläkin kertaa luotettu koneketju, jossa hakkuukoneenkuljettaja ja ajokoneenkuljettaja tuntevat toistensa tavat, onnistui tekemään kiitettävää työtä metsässä. Ensiharvennus onnistui haastavassa kelissä mm. vanhalla viljelyssuolla, jonka taimikonhoidon tein vuonna 2004.
"Harvennuskohteilla meille on tärkeää silmää miellyttävä korjuujälki"
Metsänomistajina minulle ja miehelleni puun hintaa tärkeämpää harvennuskohteilla on silmää miellyttävä korjuujälki, jossa huomioidaan harvennusmallien sijaan metsikön alkutilanne, historia ja tulevaisuus. Samalla meille on tärkeää aito keskusteluyhteys työn suorittajaan.
Metsäasiantuntijana ja metsänomistajien puukauppoja valvoessa olen huomannut, että keskusteluyhteys ei aina ole itsestäänselvyys. Leimikoiden korjuussa on usein niin kiire, että usein tuntuu unohtuvan se, kenelle koneenkuljettajat ja urakoitsijat metsässä työtään tekevät. Tekevätkö he työtään metsänomistajalle, urakanantajalle vai monikansalliselle yhtiöille…?
Kun kuitenkin jäitte miettimään tekstiä lukiessanne, että kuka on tuo luottamuksensa ansainnut korjuun toteuttaja, niin kerrottakoon sen verran, että kyseessä on Mhy:n puunkorjuupalvelun sopimusyrittäjä.
Seuraa Tainan metsien hoitoa blogeista:
Ensiharvennus Tainan metsässä. Löydät samasta paikkaa kuvan syyskesältä Kun yksi kerta ei riitä! -blogista, kun ennakkoraivausta tehtiin. Kuva: Taina Kekkonen
Peltokivillä pohjustettua tietä. Kuva: Taina Kekkonen
Taina Kekkonen
Metsäasiantuntija Mhy Etelä-Savo
Olen Mhy Etelä-Savon metsäasiantuntija ja toimistopaikkani on Mikkelin toimistolla. Keväällä 2013 teimme kotitilallani sukupolvenvaihdoksen, jonka seurauksena olen päässyt maa- ja metsätalouden harrastajaksi sanan varsinaisessa merkityksessä.
Liittyvät bloggaukset
Kuka määrittää puun hinnan Suomessa?
Harri Huupponen
Valtakunnallinen
Kysyntä ja tarjonta eli markkinatalous olisi helppo vastaus. Voiko aina loppumarkkinasta johtaa suoraan puun hinnan? Ei ole voinut. Sen näyttävät tilastot selkeästi. Palaan otsikon kysymykseen. Sama kysymys tuli esitettyä jo 20 vuotta sitten. Kuka siis määrittää puun hintatason Suomessa?
Älä tyydy hintatakuuseen vaan kilpailuta puukauppasi
Pauli Rintala
Valtakunnallinen
Venäjän puuntuonnin loppuminen sai aikaan sen, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin puumarkkinat ovat alkaneet toimia markkinatalouden ehdoilla ja pelisäännöillä. Jatkuvasta kroonisesta raakapuun ylitarjontatilanteesta on siirrytty tasapainoiseen kysynnän ja tarjonnan markkinaan.