Ympäristötukipalvelu vakuutti metsänomistajan: ”Todella erinomainen!”
Valtakunnallinen
Metsänhoitoyhdistysten ympäristötukipalvelu on saanut metsänomistajien keskuudessa kiinnostuneen vastaanoton.
Palvelussa metsäasiantuntija vastaa ympäristötuen hakemisesta aina tukikelpoisuuden arvioinnista rahoitushakemuksen laatimiseen asti. Metsänomistajalle prosessi on vaivaton, eikä vaadi aktiivista osallistumista tai osaamista.
Ympäristötuki on taloudellinen korvaus, jota metsänomistajalle maksetaan luonnon monimuotoisuuden suojelusta. Tukisopimuksen myötä metsänomistaja sitoutuu säilyttämään kohteen luonnontilassa kymmenen vuoden ajan.
Tuki tuli ensimmäisen kerran kemera-lakiin vuonna 1997, jolloin sitä myönnettiin erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojeluun. Vuodesta 2008 lähtien ympäristötukia on voinut saada myös METSO-ohjelman mukaisten, pienialaisten mutta luontoarvoiltaan merkittävien elinympäristöjen suojeluun.
Nykyään ympäristötuki on osa metka-tukijärjestelmää, ja sitä haetaan Metsäkeskukselta.
Suunnittelu yhteistyössä metsäasiantuntijan kanssa
Korpilahtelaisen Samuel Uusitalon mailla ympäristötukihankkeita on vireillä parasta aikaa. Oittilan kylällä sijaitsevan Ylä-Tihtarin maat ovat olleet Uusitalon suvun omistuksessa vuodesta 1561. Talouskäytön lisäksi metsillä on tärkeä rooli metsästysmatkailussa.
”Metsästän itsekin ja liikun luonnossa. Minulle on tärkeää pitää huolta metsäluonnosta niin, että se säilyy myös tuleville sukupolville”, Samuel Uusitalo kertoo.
Mahdollisia ympäristötukikohteita kartoitetaan Ylä-Tihtarin mailla osana tilan normaalia metsätaloutta: samalla, kun yhdellä kuviolla arvioidaan harvennustarvetta, toisen kohdalla pohditaan ympäristötukea.
Kumppanina tässä työssä toimii metsänhoitoyhdistys Päijänteen metsäasiantuntija Seppo Lohtander.
”Seppo tekee kartoituksen puolestani, minkä jälkeen keskustelemme kartoituksen tuloksista yhdessä ja suunnittelemme jatkoa.”
Ympäristötuki tuo korvausta kuolleesta puusta
Uusitalon mailla ympäristötukea haetaan metsälain 10 pykälän mukaisen pienvesikohteen ja rehevän korven suojeluun.
Ympäristötuki on metsänomistajalle verotettavaa pääomatuloa. Tuki muodostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Yksittäiselle kohteelle maksettavan tuen minimimäärä on 500 euroa, ja suurten, puustoisen METSO-kohteiden kohdalla tukimäärä on suurempi.
Runsaslahopuustoisille kohteille on voinut tänä vuonna hakea myös niin sanottua kannustinkorvausta, jota maksetaan sopimusalueella olevasta kuolleesta puusta. Enimmillään kannustinkorvausta voi saada 20 prosenttia ympäristötuesta.
”Kun olen haarukoinut sopivat kohteet, syötän puustotiedot laskuriin, joka arvioi mahdollisen tuen suuruusluokan. Näin metsänomistajalle muodostuu käsitys siitä, millä tasolla liikutaan”, Lohtander kertoo.
Ympäristötukeen on vuodelle 2024 korvamerkitty varoja noin 12 miljoonaa euroa. Metsäkeskus on aiemmin todennut, että varat tulevat riittämään kaikkien tukiehdot täyttävien kohteiden rahoittamiseen. Merkittävä osa tämän kauden varoista on jäämässä käyttämättä, jolloin ne siirtyvät ensi kaudelle.
Maastoarviointi kysyy asiantuntemusta
Ympäristötuen hakemista varten laaditaan valtakirja ja allekirjoitetaan sopimus hankeen alulle laittamisesta. Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija tekee kohteella maastoarvioinnin, jonka aikana hän kartoittaa hakemuksessa tarvittavat elinympäristö-, luontoarvo- ja puustotiedot. Tämän jälkeen hän syöttää tiedot Metsäkeskuksen verkkosivuilla olevaan ympäristötuen laskentataulukkoon.
Arviointi edellyttää syvällistä asiantuntemusta ja voi pienelläkin kohteella vaatia useamman tunnin työpanoksen.
Tarvittaessa metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija laatii kohteelle myös hoito- ja käyttösuunnitelman ja huolehtii työn toteutuksesta.
Metsäkeskus maksaa hankkeen toteutuksesta korvauksen, joka useimmissa tapauksissa kattaa kaikki kustannukset.
Joustavuus ja riskittömyys suuria etuja
Haastattelua tehdessä Lohtander odottaa Metsäkeskuksen neuvottelupöytäkirjan valmistumista. Kun se saapuu, Lohtander esittelee sisällön Uusitalolle, ja mikäli tämä sen hyväksyy, metsänhoitoyhdistys allekirjoittaa pöytäkirjan Uusitalon puolesta.
”Sen jälkeen Metsäkeskukselta tulee tukipäätös ja maksatusilmoitus. Pääsääntöisesti tuki maksetaan metsänomistajalle kokonaan ensimmäisenä sopimusvuotena”, Lohtander kertoo.
Uusitalon näkökulmasta hanke on edennyt jouhevasti, eikä hänellä ole palvelusta moitteen sanaa.
”Toiminta on joustavaa ja ottaa huomioon metsänomistajan toiveet. Kustannustehokkuus ja riskittömyys ovat myös suuri etu. Kaiken kaikkiaan todella erinomainen palvelu.”
Kirjoittaja Maria Latokartano
Kuvat Hanne Manelius
Artikkeli on julkaistu Metsänomistajat-jäsenlehdessä 1/2025