Nyt on aika tarkistaa taimikoiden tila – onko hoitotarvetta tai sattuiko hirvivahinko?

Lumien sulamisen jälkeen nyt on erinomainen ajankohta tarkistaa taimikoiden tila. Mahdollisten hirvivahinkojen kannalta vaaravyöhykkeessä ovat mänty- ja koivuvaltaiset taimikot. Merkittävämmän hirvivahingon sattuessa korvauksia kannattaisi hakea aina. Metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus arvioivat tarvittaessa vahingon suuruutta ja avustavat korvaushakemusten teossa.

Korvausten hakeminen on tärkeää

"Laajan jäsenkyselymme mukaan vain noin 10 % metsänomistajista, jotka ovat havainneet vahinkoja omilla maillaan, ovat hyödyntäneet korvausjärjestelmää. Moni on tyytymätön nykyiseen korvausjärjestelmään. Korvausjärjestelmä kaipaakin uudistamista ja MTK tekee taustatyötä uudistuksen käynnistämisesi", kenttäjohtaja Timo Leskinen MTK:sta kertoo.

Korvausten hakeminen on kuitenkin tärkeää myös hirvikannan hallintaa koskevan suunnittelun ja vaikuttamisen kannalta. Riistahallinto arvioi hirvien metsävahinkopainetta pelkästään haettujen vahingonkorvausten määrän perusteella. "MTK tuo säännöllisesti esille Luonnonvarakeskuksen tuottamat valtakunnan metsien inventoinnin tulokset todellisesta vahinkotilanteesta, mutta tämän tiedon hyödyntäminen esim. kuntatasolla ei ole mahdollista aineiston pienuuden vuoksi", Leskinen sanoo. Korvatuista kohteista muodostuva tarkempi vahinkotieto auttaa myös paikallisten tihentymien tunnistamisessa ja kaatolupien suuntaamisessa.

Kenelle korvauksia maksetaan?

Korvausta hirvieläinvahingosta haetaan Metsäkeskukselta. Korvausta voi saada yksityinen metsänomistaja, kuolinpesä tai yhtymä, yhteismetsä, jonka osakkaista vähintään puolet ovat luonnollisia henkilöitä tai yksityisten maanomistajien perustama yhtiö tai yhtymä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maatilatalouden harjoittaminen. Hirvieläimiä ova hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura, kuusipeura, saksanhirvi ja japaninpeura. Pienin maksettava korvaus on 170 euroa. Korvattava vahinkoalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 ha suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti.

Yhteydenpito paikalliseen metsästysseuraan on tärkeää

Hirvivahingoista puhuttaessa toimiva hirvikannan hallinta on tietysti ykkösasia ja tavoitteena on, että vahinkokorvauksia tarvitsee hakea mahdollisimman vähän. Metsästäjät tekevät tärkeää työtä hirvikantojen hallinnassa. "Maanomistajien kannattaa olla yhteydessä paikalliseen ”hirviporukkaan” varsinkin jos hirvitihentymiä esiintyy. Monilla alueilla maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö toimiikin hienosti ja siellä missä on haasteita, yhteydenpitoon kannattaa panostaa jatkossa erityisesti", Leskinen lopuksi summaa.

Lisätietoa:
Timo Leskinen, kenttäjohtaja MTK
puh. +358 40 075 4235