Metsänomistajien luottamus talouteen kääntyi positiiviseksi
Valtakunnallinen
Metsänomistajien luottamus talouteen on uudistetun Metsätutka-kyselyn mukaan parantunut, mutta toisaalta metsää omistavien maanviljelijöiden oma taloudellinen tilanne nähdään edelleen alhaisena. Alle kolmasosalla metsänomistajista oli puunmyyntiaikeita tälle vuodelle, kun taas aktiiviviljelijöistä jopa yli puolella oli puunmyyntiaikomuksia. Metsänomistajat odottavat puun hinnan nousun jatkuvan edelleen. ”Metsänhoitoyhdistyksien kautta toteutettavien puukauppojen kilpailutus on tärkein keino varmistaa puun kilpailukykyinen hinta ja metsänomistajan edunvalvonnan toteutuminen”, neuvoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Puun hintaodotukset ovat korkealla erityisesti kuitupuulla, sillä yli 60 prosenttia metsänomistajista odotti kuitupuun hinnan nousevan edelleen. Tukkipuun osalta hinnannousua odotti kolmasosa metsänomistajista ja kolmasosa arvioi hinnan säilyvän ennallaan. Puunmyyntiaikomukset ovatkin riippuvaisia puun hintaodotuksien täyttymisestä. Puun hintatason merkitys myyntipäätökseen on noussut merkittävästi kyselyn tulosten perusteella.
”Puunmyyntiaikomukset ovat normaalilla tasolla, eikä mitään puunmyyntiryntäystä ole kyselyn mukaan näköpiirissä. Metsänomistajat arvioivat puun hintojen nousun jatkuvan. Ennustamisessa metsänomistajat ovat onnistuneet huomattavasti paremmin kuin ennustelaitokset”, toteaa MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.
Metsätutka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Metsätutka on käynyt läpi uudistusprosessin, jossa on kuultu eri sidosryhmiä ja tutkijoita. Kyselyyn on lisätty etenkin metsänomistajien tavoitteisiin ja talousluottamukseen liittyviä kysymyksiä. Uudistettu Metsätutka toteutettiin ensimmäisen kerran viime syksynä, joten tuloksia voi nyt jo paremmin vertailla. Metsänomistajien luottamus talouteen onkin noussut viime syksyn tuloksista ja kääntynyt plussalle. Talousluottamusta tiedustellaan kuluttajaluottamuksen tapaan neljällä kysymyksellä ja niistä toteutettavalla indikaattorilla.
”Metsänomistajien tavoitteet ovat kyselyn mukaan aktiivista metsänhoitoa tukevia. Metsänomistajat näkevät tulevaisuutensa aiempaa valoisampana ja suunnittelevat investoivansa metsänhoitoon aiempaa enemmän. Puun tarpeen ja metsänhoidon lisääntyessä kannattaa metsänomistajan ensimmäisenä ottaa yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseen”, toteaa Marko Mäki-Hakola.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinkyselyllä helmi-maaliskuun vaihteessa suomalaisilta metsänomistajilta. Vastaajia oli 551, ja se kuvaa suomalaista metsänomistajakuntaa kattavasti. Vastausten virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamusvälillä. Suomessa on Luonnonvarakeskuksen metsätilarakennetilaston mukaan 632 000 metsänomistajaa ja 347 000 vähintään kahden hehtaarin metsätilakokonaisuutta. Tutkimuksen teki Kantar TNS Agri Oy.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen puh. 044 373 9377
Metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola puh. 040 502 6810
Ajankohtaista
Metsänomistajat kiinnostuneempia puukaupoista enemmän kuin koskaan aiemmin
Valtakunnallinen
Metsänomistajien kiinnostus puukauppaan on kasvussa, selviää syksyn Metsätutka-kyselystä. Vaikka puukauppaa on tehty viime aikoina ahkerasti, on metsänomistajilla vielä myyntiaikeita. Lähes 40 prosenttia metsänomistajista aikoo myydä puuta ensi vuonna. Puun hyvän kysynnän ja hinnan nousun merkitys puukauppaan kannustavana tekijänä on noussut vastauksissa aivan uudella tasolla.
Raakkutuho on poikkeuksellinen myös edunvalvonnalle
Valtakunnallinen
StoraEnson hakkuulla tapahtunut, raakuille tuhoisa lainrikkomus on tuomittava. Hämmentävää tapauksessa on se, että kyseisen harvinaisen tapauksen johdosta julkisuuden alttarilla on pyritty tuomitsemaan koko metsäsektori. Metsätaloudessa ympäristöarvojen huomioiminen on osa jokaista tehtävää toimenpidettä. Pelkästään puukauppoja tehdään kuitenkin vuosittain yli 100 000 ja valitettavasti kaikkia vahinkoja tai tarkoituksellisia rikkomuksia ei voida estää.
MTK: Luontoarvot osaksi metsänhoitoyhdistysten puukauppojen kilpailutusta
Valtakunnallinen
MTK:n metsäjohtokunnan mielestä metsäyhtiöiden sitoumukset esimerkiksi nykyistä leveämpiin suojavyöhykkeisiin ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden kustannukset eivät saa jäädä vain metsänomistajien kontolle. ”Luontoarvot on syytä ottaa osaksi puukauppaa.
