Metsien monitorointiasetus liikkuu oikeaan suuntaan, mutta lisäarvoa se ei tuo
Euroopan jäsenmaat pääsivät kesäkuussa sopuun metsien monitoroinnista. Jäsenmaista ainoastaan Saksa äänesti esitystä vastaan. Moni jäsenmaa, Suomi mukaan lukien, ilmaisi kannattavansa esitystä varauksin.
Lopullinen neuvottelutulos on parantunut merkittävästi Euroopan komission esitykseen verrattuna: valta datan tuottamisesta on siirretty takaisin jäsenmaille. Jäsenmaat jakaisivat julkisesti vain metsäinformaatiota (aggregoitua dataa), eikä raakadataa. Lisäksi jäsenvaltiot vastaavat tietojen keruusta, yhdenmukaistamisesta ja todentamisesta, ja myös raportoitujen indikaattorien määrää on supistettu.
Vaikka esitys on liikkunut oikeaan suuntaan, MTK muistuttaa, että esitys antaa edelleen komissiolle uudenlaista toimivaltaa, mitä sillä ei ole aiemmin ollut. Vaikka EU:lla on sanomista metsiin liittyen muun muassa ympäristö-, ilmasto- ja energia-asioiden kautta, tämä lainsäädäntö menee paljon pidemmälle. MTK muistuttaa, että komission tehtävänä ei ole seurata jäsenmaiden metsätaloutta yksityiskohtaisen datan avulla, vaan kerätä ainoastaan yleisiä tietoja metsistä maakohtaisesti. MTK:n mukaan metsänomistajat eivät tarvitse metsädatan keräämiseen EU-tason kehikkoa, sillä metsänomistajilla on käytössään paljon kansallista dataa. MTK korostaa Suomen pitkää ja onnistunutta historiaa metsädatan kansallisessa keruussa. Suomella on jo nykyisellään tarkkaa tietoa, joka on myös EU:n hyödynnettävissä.
Jäsenmaiden kanta ei ole kuitenkaan vielä edusta lopullista neuvottelutulosta, vaan on yksi, mutta tärkeä etappi EU:n pitkässä päätöksentekoprosessissa. Neuvottelut jatkuvat Euroopan parlamentissa. Monitorointilainsäädännön valmistelussa on puhuttu liian vähän siitä, kenelle metsädata kuuluu, ja mihin EU aikoo sitä käyttää. Metsiin liittyvä data kuuluu metsänomistajille itselleen. Se, että komissio analysoi ja mahdollisesti kerää metsädataa ilman, että tiedämme sen tarkoitusperät, ei ole hyväksyttävää. MTK toivoo, että Euroopan parlamentti ymmärtäisi, että metsien monitorointi ei ole tuomassa metsänomistajille mitään lisäarvoa, vaan pelkästään rajoituksia, byrokratiaa ja uusia säädöksiä.