Mitä Mhyn puukauppapalvelut antaa metsänomistajalle?
Valtakunnallinen
”Puukauppa kannattaa aina kilpailuttaa” on tuttu slogan, jota me Metsänhoitoyhdistyksessä tykkäämme viljellä. Ei tarvitse mennä kovin montaa vuosikymmentä taaksepäin, kun tällaista mahdollisuutta metsänomistajalla ei edes ollut.
1970-luvulla puukaupan sujuvoittamiseksi tehtiin puukauppaosapuolten kesken kehikko puunmyynnille. Metsänomistajat oli jaettu kylittäin puunostajien kesken jo etukäteen. Hinnoista ja ehdoista oli sovittu hintasuositussopimuksella, josta puulle kaivettiin suositushinta. (Hintasuositussopimus sisälsi puun laadun ja määrän sekä korjuukelpoisuuden kriteerejä, jotka sitten määrittelivät puun hinnan.)
Metsänhoitoyhdistys teki leimikot ja antoi hintasuositussopimuksen mukaisen läpyskän puukauppaa aikovalle metsänomistajalle, josta jo näki, mitä hintaa olisi tiedossa. Toki pientä tinkivaraa aina saattoi olla. Metsänhoitoyhdistyksen toimistolla oli lista metsänomistajien leimikoista, jonka puunostajat kävivät säännöllisesti hakemassa. Listaa katsellessa puunostajat jo näkivät oman ”savujakonsa” mukaan metsänomistajat, joita lähestyä ostomielessä. Aika selkeät roolit, mutta kilpailuympäristö loisti poissaolollaan. Tuosta ajasta ei ole kovin kauan aikaa.
Hintasuositussopimukset päätettiin 1990-luvun alun laman pyörteissä ja kilpailuviranomainenkin asiasta kiinnostui. Muutama vuosi hintasuositussopimusmenettelyn kaaduttua mentiin vielä metsäyhtiökohtaisilla väljähköillä sopimuksilla, mutta sitten alettiin siirtyä kilpaillumpaan maailmaan. Aika aikansa kutakin.
Historia on hyvä tuntea, että voi peilata tätä päivää. Onko mikään muuttunut? Paljonkin on muuttunut, mutta käytetäänkö ajankuvan tuomia mahdollisuuksia hyväksi? Puun tarve on kasvanut, metsät kasvavat enemmän, harsintametsistä ja peltoheitoista on tullut tuottavia puun työntäjiä.
Ostajapuoli ymmärtää kasvavat puun saannin haasteet ja haluaa sopia puukaupoista ja metsänhoidosta pidemmillä sopimuksilla metsänomistajan kanssa. Ne poistavat kilpailua tehokkaasti, koska metsänomistaja ei voi luonnollisesti myydä toiselle ostajalle. Kun kaikilla ostajilla on samanlaisia pitkäaikaisia sopimuksia, ei haluta napsia toisen ostajan asiakkaita. Se voisi tietää omien asiakkuuksien menetyksen pelkoa.
Hyvät metsänomistajat. Teidän ei tarvitse tuntea pelkoa puun menekin tyrehtymisestä tai hinnan totaalista romahtamista ainakaan lähivuosina. Te voitte luottaa siihen, että saatte puuerällenne varmasti sopivan ja arvojenne mukaisen puukaupan. Kiinnostatte jo lähtökohtaisesti useampia puunostajia. Kuinka sitten asiaa voisi hallita? Miten ”peliä” pelataan? Tähän kysymykseen metsänhoitoyhdistykset ovat keskittyneet ja keskittyvät erityisen vahvasti. Nostamme metsänomistajan keskiöön, koska kaikki lähtee siitä, minkälainen metsäsuhde metsänomistajalla on.
Ensiksi kiire pois. Pohdi tavoitteitasi täysin vapaasti, ota yhteyttä Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijaan ja kerro hänelle kaikki metsäsuhteesta kumpuavat toiveet puukaupallesi. Listataan toiveet esim. rahan, metsien käsittelytapojen, hiilensidonnan, luonnonhoidon, monimuotoisuuden, aikataulujen suhteen ja selvitetään puukaupan vaikutus metsän tulevaan kehitykseen ja muita metsänomistajalle mahdollisesti tärkeitä asioita.
Metsäasiantuntijan tehtävä on palvelun kautta hakea ratkaisuja ja esitellä ne metsänomistajalle, joka päättää etenemisestä. Taustalla metsäasiantuntija hoitaa kilpailutuksen, pitää mielessä sovitut tavoitteet, vertailee puun ostajien tarjoamat ehdot ja koostaa ehdotukset. Kun päätös on tehty, on lupausten lunastuksen aika. On tärkeä valvoa, että asiat tehdään sovitusti metsässä ja paperilla. On tärkeä nostaa metsänomistajan omat tavoitteet niille kuuluvaan asemaan ja sijoittaa metsänomistaja mukaan metsäklusteriin takaisin.
Metsänhoitoyhdistyksen palvelut elävät ajassa. Metsänomistajan on voitava luottaa siihen, että palvelut ovat läpinäkyviä ja selkeitä. On tärkeää, että puukaupassa ei edetä puunostajan asettamilla ehdoilla vaan tuodaan esiin metsänomistajan rooli. Otetaan nyt uusi puukaupallinen asento, itsenäisen metsänomistaja-ajattelijan asento. Mhyt ovat siinä tukenasi.
Harri Huupponen
Kehityspäällikkö, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu
Metsänomistajien palveluksessa toimihenkilönä vuodesta 1992.
Liittyvät bloggaukset
Puun hinta kertoo puun kysynnästä ja tarjonnasta
Kalle Karttunen
Valtakunnallinen
Puun hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Puun hintakehitys indikoi puun kysyntää. Kun puun kysyntä ja kilpailu puusta kasvaa, pitäisi hintatason ja hintakehityksen olla markkinaehtoisesti korkealla ja nousevaa. Näin se kannustaisi puun myyjiä eli metsänomistajia myymään puuta eli tarjoamaan puuta markkinoille.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys sopii jokaiselle metsänomistajalle
Jenny Alho
Valtakunnallinen
”Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa, olitpa sitten millainen metsänomistaja tahansa”, Riitta Torikka Mhy Kymenlaaksosta kannustaa kaikkia metsänomistajia liittymään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Jäsenenä pääset osaksi vaikuttavaa organisaatiota, saat oman metsäasiantuntijan, joka neuvoo pienten ja isojen kysymysten äärellä, sekä tietenkin loistavat jäsenetumme.
Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan
Mikko Tiirola
Valtakunnallinen
Filosofi Voltairen sitaatti ”paras on hyvän pahin vihollinen” kuvaa EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia. Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista.