Mitä metsänomistajuus on?

Valtakunnallinen

Uusi metsänomistaja tai metsänomistajuutta harkitseva pohtii, mitä metsänomistajuus on? Millaisia asioita tulee hoidettavaksi, paljonko se vie aikaa ja onko itsellä osaamista? Näiden asioiden lisäksi tulee väistämättä mieleen monia muitakin ajatuksia, jopa huolenaiheita, kun pohtii metsänomistajuutta. Aluksi ei ehkä ole oikein minkäänlaista kuvaa siitä, mitä metsänomistaminen tarkoittaa.

Heti alkuun voi todeta, että metsänomistajuudesta ei kannata kantaa huolta eikä murhetta. Metsänomistajuudesta selviää jokainen. Metsänomistajan ei tarvitse tietää eikä osata kaikkea, sillä monenlaista apua ja neuvoa on tarjolla. Merkittävimpänä metsäomistajia neuvovana, kouluttavana ja opastavana tahona toimivat metsänomistajien itsensä omistamat ja hallinnoimat paikalliset metsänhoitoyhdistykset, jotka toimivat koko maassa ja jokaisessa kunnassa. 

Jokaisella metsällä on omistaja

Metsä on osa ympäröivää luontoamme, jossa tunnusomaista on puuvartiset kasvit eli käytännössä erikokoiset puut. Metsällä on aina joku omistaja. Se voi olla julkisyhteisö kuten valtio, kunta tai seurakunta. Yhtiöt eri muodoissaan omistavat myös metsiämme. Yksityisluonteinen metsänomistus voi olla yhden henkilön, tai metsää voi omistaa esimerkiksi puolison, perheen tai suvun kanssa. Myös yhteismetsien ja rahasto-osuuksien kautta voi omistaa metsää. Yhteismetsä on yhteisesti omistettu metsäalue, jonka omistus jakaantuu osakaskiinteistöille omistusoikeuksien suhteessa. Metsänomistus voi siis olla hyvin monitahoista. 

Hallinnollisesti metsänomistaminen onkin vaihtelevaa. Metsänomistusta koskeviin päätöksiin vaaditaan joko yksimielisyyttä tai enemmistöpäätöksiä, riippuen omistusmuodosta. Metsänomistajalle metsä näyttäytyy aina jonkinlaisena kiinteistönä, jolla on maastoon merkityt rajat. Tällaisella kiinteistöllä omistajia voi sitten olla yksi tai enemmän. 

Metsänomistajuuteen liittyy paljon hallinnollisia asioita, joita ei ehkä tule ajatelleeksi. Monet asiat voivat olla kertaluonteisia, jolloin ne ovat tuntemattomia pääosalle metsänomistajista. Tällaisia ovat muun muassa kiinteistön muodostamiseen ja muutoksiin liittyvät asiat sekä erilaiset rasitukset ja rasitteet. Tyypillisiä ovat tie- ja kulkuoikeudet omalle tai muille kiinteistölle. Yleiset maankäyttöön liittyvät asiat koskevat esimerkiksi kaavoitusta, puhelin-, vesi-, viemäri- ja sähkölinjoja sekä maa-ainesten, aurinko- ja tuulivoiman maanvuokrasopimuksia. Harvalla on kokemusta näistä asioista, joten apua ja neuvoa kannattaa ehdottomasti kysyä ennen sopimusten allekirjoittamista. MTK tarjoaa jäsenilleen tukea maanomistajuuteen liittyvissä asioissa (linkki sivulle). 

Ei ole oikeaa tai väärää tapaa omistaa metsää

Ensimmäisenä metsänomistajuuteen liittyvänä asiana saattaa tulla mieleen metsänhoitotyöt puun myyntiin liittyvät asiat. Nämä ovatkin metsänomistajuuden tärkeimpiä ja tavallisimpia vuosittaisia hoidettavia asioita. Myös erilaiset veroilmoitukset pitää tehdä vuosittain. Metsänomistajuuteen kohdistuu siis säännöllisiä, toistuvia tai kertaluontoisia hoidettavia asioita, jotka voi tehdä itse tai antaa ammattilaisten hoidettavaksi.  

Metsänomistajuuden voi kokea hyvin eri tavalla, se voi olla ylpeyden aihe tai sitten siitä lähes vaietaan. Mitään oikeaa tapaa toimia ei ole. Samoin oikeaa tapaa hoitaa, käyttää tai hyödyntää omia metsiään ei ole, sillä omistaja asettaa itse omat tavoitteet omalle metsänomistajuudelleen. Suomalaisen metsänomistajuuden rikkaus onkin juuri se, metsänomistajien tavoitteet vaihtelevat, jolloin eri tiloilla ja tilan sisälläkin voidaan yhdistää taloudelliset, sosiaaliset, kulttuurilliset ja ekologiset tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjenuorana voisikin pitää sitä, että luonto asettaa jonkinlaiset reunaehdot toimenpiteiden onnistumiselle, mutta metsänomistaja tekee lopulta päätökset. 

Pauli Rintala

kenttäpäällikkö MTK, metsäasiantuntija

Liittyvät bloggaukset

  1. Edunvalvontavaltuutus on tulevaisuuden turva metsänomistajalle

    Metsänomistajan edunvalvontavaltuutus – miksi varautuminen kannattaa

    Metsäjuristi Ulla Pakarinen

    Ulla Pakarinen

    Valtakunnallinen

    Miten metsäasioita hoidetaan, jos ei itse siihen kykene? Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuuttaa valitsemansa henkilön tekemään myös metsien hoitoon liittyviä päätöksiä tilanteessa, jossa oma toimintakyky on heikentynyt.

    Lue lisää
  2. Mitä Mhyn puukauppapalvelut antaa metsänomistajalle?

    Mitä Mhyn puukauppapalvelut antaa metsänomistajalle?

    Harri Huupponen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajat, voitte luottaa siihen, että saatte puuerällenne varmasti sopivan ja arvojenne mukaisen puukaupan. Mhyt ovat siinä tukenasi. Metsänomistaja on toiminnan keskiössä, koska kaikki lähtee siitä, minkälainen metsäsuhde metsänomistajalla on.

  3. Äänestä metsänomistajamisen puolesta

    Käytetään ääntämme vaaleissa

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Yhdenkään metsänomistajan ei kannata jäädä nukkumaan vaalipäivänä. Käytetään ääntämme. Meitä on 600 000.

2023 © Metsänhoitoyhdistykset