Metsänomistaja ilmastonmuutoksen hillitsijänä

Markus Nissinen 16.3.2021

Luonto ei ehdi sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan nopeaan lämpenemiseen. Vaikka fossiilipäästöjen raju vähentäminen on ainut todellinen tapa pysäyttää ilmastonmuutos, tarvitsemme tehokkaita keinoja muutoksen hillintään. Mitä yksittäinen metsänomistaja voi tehdä? Paljon!

Lisää puuston kasvua ja määrää

Puu poistaa hiiltä ilmasta yhteyttämällä. Kone toimii! Kun metsien kasvu ylittää vuosittaisen poistuman, toimivat metsät myös positiivisina hiilinieluina. Näin on Suomessa ollut 1970-luvulta saakka. Tuosta ajasta metsävaramme ovat paitsi paisuneet 1 mrd kuutiolla, on metsiä samalla hakattu raaka-aineeksi yli 3 mrd kuutiota. Hyvän metsänhoidon myötä metsämme säilyvät valtavina hiilinieluina kaikissa tutkituissa skenaarioissa.

Työt on kuitenkin tehtävä, löysäämisen varaa metsänhoidossa ei ole. Uudista metsäsi siis aina tehokkaasti. Metsälaki mahdollistaa niin viljelyn kuin luontaisen uudistamisen eri muodoissaan. Kasvupaikan mahdollisuuksista kaikki lähtee, mutta sekametsän suosiminen kannattaa. Se tuottaa enemmän puuta, ja lehtipuissa hiilen osuus on suurempi.

Laiminlyönnit nuorten ikäluokkien hoidossa ovat rasite sekä metsänomistajan kukkarolle että hiilensidonnalle. Tee taimikonhoidot ja ensiharvennukset aina ajallaan.

Jos kohde mahdollistaa, voit säilyttää metsän hiilivarastona pitempään kiertoaikaa pidentämällä. Saat samalla enemmän arvokasta tukkia, ja suurempi osa puutavarasta päätyy pitkäikäisiin puutuotteisiin, hiilivarastoja nekin. Vaikuta puurakentamisen lisäämiseen.

Metsittämällä puuttomia joutomaita tuotat kokonaan uusia hiilinieluja. Metsitystä tullaan myös tukemaan. Lainsäädäntö on pian valmistumassa.

Metsien hoidon lisääminen on erittäin kustannustehokasta ilmastotyötä. Hakkuiden vähentäminen on yli kymmenkertaisesti kalliimpaa, kun samalla menetetään lisäarvo ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen.

Vähennä maaperäpäästöjä

Suometsät ovat suurin haaste. Ojitetusta suosta tulee ilmastopäästö, kun kuivuva turve hajoaa mikrobitoiminnan nopeuduttua. Suometsätaloudessa pohjaveden pinnansäätely vaikuttaa kasvihuonekaasujen lisäksi myös vesistöpäästöihin. Nieluna toimivan puuston kasvusta täytyy joka tapauksessa huolehtia.

Tuhkalannoitus on erinomainen vaihtoehto turvemaille. Lisääntyvä kasvu paitsi kasvattaa hiilinielua, pitää lisääntyvä yhteytys pohjaveden alhaalla. Samoin jatkuva metsänkasvatus sopii erityisesti turvemaille. Kun elävää puustoa on aina vähintään 100-120 kuutiota hehtaarilla, puuston haihdutus yleensä riittää. Molemmat keinot voivat vähentää kunnostusojitusten tarvetta merkittävästi, ja samalla vesien tila paranee. Mikäli kunnostusojitus on tarpeen, muista fiksut vesiensuojeluratkaisut.

Myös metsänhoitosuositusten mukaisesti toteutettu hakkuutähteiden keruu bioenergiaksi on ilmaston kannalta kannattavaa. Nopeasti hajoava hakkuutähde kannattaa hyödyntää energiaksi.

Hillitse metsätuhoja ja sopeudu

Ilmastonmuutosta ei voi estää. Se on jo täällä ja etenee. Kaikki metsätuhot (paitsi Etelä-Suomen lumituhot) tulevat todennäköisesti lisääntymään myös Suomessa. Siksi pitää sopeutua.

Paranna metsän myrskynkestävyyttä tekemällä harvennukset ajallaan ja jättämällä säästöpuut ryhmiin. Sekametsät kestävät tuhoja paremmin, suosi siis lehtipuita.

Kiinnitä huomio vanhoihin kuusikoihin, ja uudista kärsivät ajoissa. Keski-Euroopan kirjanpainajatuhoja emme halua. Juurikäävän kohdalla vaihda puulajia. Käytä jalostettua taimiainesta, jotka on saatu jo pelkän valinnan kautta kasvamaan tehokkaammin. Käytä markkinoille tulevia tuhoille kestävämpiä ja entistä paremmin kasvavia taimia.

Ylipäänsä jatka erinomaista työtäsi metsänhoidon parissa, ja lue MTK:n Ilmasto-ohjelma. Siellä luodaan uskoa tulevaan.

Lopeta syyllistyminen. Maa- ja metsätalouden osoittelijoita tulee riittämään, muttet ole ongelma. Olet osa ratkaisua.

Kiitos jokaiselle maa- ja metsätaloustuottajalle. Teillä on ne ainoat nielut.

 

Markus toimii Satakunnassa MTK:n metsälinjalla. Erityisalueenaan Metsoon, luonnonhoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen, kaavoitukseen, maankäyttöön- ja ympäristöpolitiikkaan liittyvät kysymykset.