Mars metsään viikolla 37!

MTK:n metsävaltuuskunnan 80 vuotisjuhlakokouksessa viime marraskuussa muistettiin vuonna 1950 järjestettyä Metsämarssia. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteuttamiseen laskettiin osallistuneen kesäkuisen kampanjaviikon aikana lähes puoli miljoonaa suomalaista. Metsämarssin puuhamiehenä toimi Keskusmetsäseura Tapion johtaja ja myös metsävaltuuskunnan jäsenenä toiminut N. A. Osara. Metsämarssin tarkoituksena oli sodanajan pakkohakkuiden jälkeen saada metsien hoitaminen kansalaishyveeksi. Kauaskantoisempana tavoitteena oli metsien kasvun kaksinkertaistaminen. Sotakorvauksia maksavalle Suomelle metsien tuottama talous- ja työllisyysvaikutus oli elintärkeitä. Metsämarssi 1950 avaustapahtumassa Järvenpäässä oli kampanjaa tukemassa maan korkeinta johtoa presidentti Paasikiven johdolla. Presidentti Paasikiven kerrotaan todenneen, että niin kauan Suomessa on toivoa, kun kirveen ääni kuuluu metsästä. Maakuntien välisessä kilpailussa aktiivisimmiksi metsämarssijoiksi osoittautuivat itäsavolaiset.

Ensimmäisen Metsämarssin tavoitteet on saavutettu

Vuosikymmenten jälkeen voidaan todeta, että Metsämarssin tavoitteet on saavutettu. Vuotuinen metsien kasvu on tuplaantunut yli 100 milj.m³:n. Keskimääräisellä metsämaan hehtaarilla on nyt runkopuuta lähes 40 m³:ä enemmän puuta kuin metsämarssin aikaan. Suomen metsien puuvaranto on miljardi kiintokuutiometriä suurempi kuin vuonna 1950. Jos tuo metsiin kertynyt lisä pinottaisin kolmimetriseksi pölleiksi, muodostuisi siitä yli 11 metriä korkea pino maapallon ympäri. Vuonna 1950 ei metsämarssilla osattu aavista, että samalla saatiin aikaan melkoinen ilmastoteko.

Metsämarssilla 2023 halutaan korostaa yksityismetsänomistamisen arvoa yhteiskunnalle

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon puheenjohtaja Kaisa Ralli teki metsävaltuuskunnan juhlakokouksessa esityksen, että olisi oikea aika uusia metsämarssi. Metsävaltuuskunta keskusteli asiasta ja päätyi yksimielisesti siihen, että tarvitsemme modernin version metsämarssista yhteistyössä MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten kesken. Repivä ja polarisoitunut metsäkeskustelu kaipaa metsänomistajalähtöisiä ratkaisuja puuntuotannon lisäksi monimuotoisuus- ja ilmastohaasteisiin. Tavoitteeksi linjattiin saada kaikki 600 000 yksityistä metsänomistajaa tuntemaan ylpeyttä ja iloa omasta metsästään ja ymmärtämään sen monipuolinen arvo. Mediankin toivotaan kampanjaviikon aikana havahtuvan yksityismetsänomistamisen tuottamasta arvosta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös metsässä tekemisen lisäksi aktivoida metsänomistajia viestimään sosiaalisessa mediassa metsän tuottamasta hyvästä. Olipa se iloa hyvästä metsänhoidosta, liikuntasuorituksesta raivaussahan sarvissa, marja- ja sieniapajasta, metsästyksen erätulilta tai monimuotoisuuskohteen vaalimisesta. Kampanjaviikolla halutaan tavoittaa myös niitä metsänomistajia, jotka eivät vielä ole metsänhoitoyhdistysten jäseniä.

Kaikki voivat osallistua Metsämarssiin

Nyt metsämarssin toteutus on käsillä. Metsämarssi 2023 -tilaisuudet järjestetään 11.9. alkaen viikon 37 aikana. Historiallista metsämarssia kunnioitetaan järjestämällä valtakunnallinen Metsämarssi 2023 tilaisuus Järvenpäässä vuoden 1950 muistoksi pystytetylle Metsämarssi-muistomerkillä. Paikalle kutsutaan laajasti mediaa ja keskeistä poliittista johtoa.

Metsämarssi 2023 näyttäytyy sekä sähköisesti Metsämarssi -kanavalla, sosiaalisessa mediassa, että erilaisina metsänhoitoyhdistyksissä järjestettävinä tapahtumina. Metsämarssi.fi -sivustolle kootaan metsänhoitoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvää videosisältöä. Sivusto aukeaa Metsämarssiviikon kynnyksellä. Metsänomistajilta toivotaan aktiivisuutta sekä omilla metsäpalstoillaan että erityisesti kampanjaviikolla aktiivista omien postauksiensa jakamista metsässä tekemisistään aihetunnisteella #metsämarssi2023.

Olkaamme aktiivisia ja tehkäämme metsissämme oman metsäsuhteemme mukaisia aktiivisia toimia Metsämarssilla 2023 ja viestikäämme niistä sosiaalisessa mediassa!