Luonnon monimuotoisuuden tiekartta – hyllylle pölyttymään vai aktiiviseen käyttöön?

Valtakunnallinen

Olethan jo kuullut, että MTK ja SLC julkaisivat helmikuun alussa maa- ja metsätaloutta käsittelevän luonnon monimuotoisuuden tiekartan? Olit tai et, lukaisepa silti seuraavatkin rivit tästä aiheesta.

Saatat ehkä arvella, että keskusliitoissa papereita tulee ja menee, eivätkä ne yksittäisen metsänomistajan tai metsänhoitoyhdistyksen arkeen vaikuta. Tiekartan tapauksessa on kuitenkin niin, että jos asiat eivät lähivuosien aikana käytännön tasolla näy, jotain on mennyt pieleen.

Tiekartta on jatkoa MTK:n aiemmalle luonnon monimuotoisuutta käsitelleelle ohjelmalle. Tiekartan linjauksissa mennään aiempaa käytännönläheisemmälle tasolle, sillä tiekartan on tarkoitus olla paitsi edunvalvonnan väline, myös oman järjestötoimintamme kehittämisen ohjenuora.

Tiekarttaan on koottu runsaasti tutkimustietoa, johon pohjautuen MTK ja SLC ovat määritelleet päämäärän sekä tavoitteita ja toimenpiteitä. Tiekartan päämääränä on luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä tätä pyrkimystä tukevan toimintaympäristön aikaansaaminen.

Tiekartan tavoitteissa ja toimenpiteissä käsitellään yleistä järjestötoimintaa, toimintaympäristöä sekä keinoja, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa maatalousalueilla ja metsissä. Metsätalouden osalta tiekartassa keskiössä ovat talousmetsien arvokkaiden luontokohteiden turvaaminen, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden talousmetsien rakennepiirteiden (esim. säästöpuut, lahopuu, vesistöjen suojavyöhykkeet) lisääminen sekä vapaaehtoinen luonnonsuojelualueiden perustaminen ja ennallistaminen.

Tiekartan myötä luonnon monimuotoisuus on aiempaakin korostuneemmin järjestöille sekä maa- ja metsätaloudelle vastuullisuuden, varautumisen ja vaurauden asia. Kuulostaa ehkä sanahelinältä. Se, päästäänkö asiassa sanoista tekoihin, riippuu meistä jokaisesta järjestössä toimivasta luottamus- ja toimihenkilöstä sekä omien tavoitteidensa mukaisesti metsäomaisuudestaan päättävästä metsänomistajasta.

Mistäpä sitten motivaatiota toimeenpanoon? Kritiikki metsätaloutta kohtaan on julkisessa keskustelussa kovaa, ja metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöaloitteita on viime vuosina tullut etenkin EU:n suunnalta kuin liukuhihnalta. Kun toimimme myös luonnon kannalta laadukkaasti, parannamme mahdollisuuksiamme välttää pakottava lainsäädännöllinen ohjaus. Ilmasto muuttuu Suomessakin, ja luonnon kannalta hyvät valinnat ovat usein järkiratkaisu myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Sitähän sanotaan, että viisas varautuu! Ympäristöllisesti kestävän toiminnan välttämätön vastinpari ei aina ole taloudellinen kestämättömyys. Esimerkiksi luontoarvomarkkinoita kehittämällä yritetään lisätä kilinää metsänomistajan taskunpohjalle.

Huoli pois sen suhteen, että keskusliitot ryhtyisivät määräilemään, mitä ja miten yksittäinen metsänomistajajäsen metsässään asioita tekee. Jatkossakin juuri me puolustamme etunenässä omistusoikeuteen liittyvää päätäntävaltaa. Vallan ja vapauden mukana tulee myös vastuu. Siksi haluamme lisätä metsänomistajien tietoa parhaista luonnon huomioimisen käytännöistä sekä varmistaa, että metsänomistaja saa metsänhoitoyhdistyksestä parhaat neuvot ja palvelut myös talousmetsän luonnonhoitoon, luonnonsuojelualueen perustamiseen ja ennallistamiseen.

Tiekarttaa toimeenpannaan tulevien vuosien aikana askel kerrallaan. Metsänomistajat ja metsänhoitoyhdistykset ovat erilaisia, ja sitä suuremmalla syyllä tiekartan ja sen toimeenpanon on oltava koko järjestön asia. Eiköhän siis varmisteta yhdessä, että paperi ei hautaudu hyllyyn pölyttymään!

Pssst! Käy katsomassa julkaisutilaisuuden tallenne ja tutustumassa tiekartan materiaaleihin täällä: www.mtk.fi/luonnon-monimuotoisuus

Anna-Rosa Asikainen

juristi, luonnonsuojelu, MTK ry

Liittyvät bloggaukset

  1. Muistojen mänty, komea kuusikko ja muuta humpuukia

    Muistojen mänty, komea kuusikko ja muuta humpuukia

    Hanna Virtanen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajalla on oikeus harjoittaa omien arvojen ja tavoitteidensa mukaista metsänhoitoa ilman erillistä hintalappua. Metsänomistajan omat toiveet metsänsä käsittelystä tuo lisäarvoa yhteiselle tekemiselle!

    Lue lisää
  2. Puulämmittäjän sielu

    Puulämmittäjän sielu

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Halkoholistiksi en tunnustaudu, mutta jonkin sortin puuhakolainen minusta kuoriutuu aina viimeistään maaliskuun aurinkoisiin iltapäviin.

  3. Jäsenmaksulle vastinetta

    Jäsenmaksulle vastinetta

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Jäsenmaksuilla tehtiin viime vuonna hartiavoimin töitä. Saatiin torjuntavoittoja EU-areenoilla, tehtiin metsänomistajan kannalta tärkeitä kirjauksia hallitusohjelmaan, nostettiin metsävähennystä, tuettiin maanomistajia sadoissa aurinko- ja tuulivoimahankkeissa ja ohjattiin metka oikeaan suuntaan.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset