Biotalous on nousemassa taas EU:n agendalle
Viime vuosina EU:n maa- ja metsätalouskeskustelua ovat ohjanneet pitkälti EU:n Green Dealin tavoitteet. Maailma on muuttunut vauhdilla, ja vihreän kehityksen rinnalle on noussut muita prioriteetteja. Yksi niistä on biotalous, ja eurooppalaisen kilpailukyvyn säilyttäminen. MTK onkin tyytyväinen, että EU aikoo julkaista loppuvuonna biotalousstrategian. Komissio järjesti aiheesta kuulemisen keväällä, ja MTK on lähettänyt omat kantansa komissiolle. Kuulemisessa MTK painotti, että biotalousstrategian tulisi vahvistaa EU:n kilpailukykyä, huoltovarmuutta sekä korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla tuotteilla.
MTK on valmistellut vastauksen viiden oheisen viestin ympärille.
1) Kilpailukyky ja huoltovarmuus.
Biotalous edellyttää merkittäviä investointeja, ja EU:n biotalousstrategialla tulee varmistaa EU:n pitkän aikavälin huoltovarmuus. Vahva EU:n biotalousstrategia, joka vahvistaa eurooppalaista tuotantoa ja investointeja, on avainasemassa myös Euroopan kilpailukyvyn parantamisessa. Metsä- ja maatalouspohjainen biotalous on nähtävä sektoreina, jotka tarjoavat ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin: ne tarjoavat työpaikkoja, jotka lisäävät maaseutualueiden toimeentuloa ja hyvinvointia sekä edistävät eurooppalaisia innovaatioita ja liiketoimintaa.
2) Paikalliset ratkaisut säädösviidakon keventäminen.
Nykykomission tavoitteena on lainsäädännön keventäminen. Tämän tulisi olla keskiössä myös EU:n biotalousstrategiaa kehittäessä. Vaikka komissio haluaa vauhdittaa eurooppalaista biotaloutta uusilla investoinneilla, myös nykyisenkaltainen biotalous ja perinteiset toimialat, kuten maa- ja metsätalous, tulee sisällyttää strategiaan. Biotalousinvestoinnit edellyttävät paikallisesti mukautettuja ratkaisuja, jotka eivät saa aiheuttaa kuormittavia raportointivelvoitteita tuottajille. EU:n olisi varmistettava, että eurooppalaiset raaka-aineet pärjäävät kilpailussa, eivätkä jää alakynteen kiristyneen sääntely-ympäristön takia.
3) Yksinkertaistaminen ja raaka-aineen tuottamisen mahdollistaminen.
EU:n tulevan biotalousstrategian olisi perustuttava siihen, että metsänomistajilla ja maataloustuottajilla on vahva asema arvoketjussa. Viime vuosina EU on ehdottanut paljon metsätaloutta rajoittavaa lainsäädäntöä, jotka eivät tue eurooppalaisen raaka-aineen kysynnän vauhdittamista. MTK pitää tärkeänä, että erityisesti kestävyyslainsäädäntöä ei lähdetä kiristämään, koska EU:sta tullutta, kestävyyteen liittyvää lainsäädäntöä vasta toimeenpannaan jäsenmaissa (metsäkatoasetus, luonnon ennallistaminen, uusiutuvan energian direktiivi). Kestävyydestä keskustellessa tulisi ottaa huomioon pakollisen sääntelyn sijaan vapaaehtoiset luontoarvomarkkinat, joiden kehittämisessä metsänomistajien tulee olla vahvasti mukana.
4) Kiertotalous osaksi biotaloutta, mutta markkinoita ei saa rajoittaa kaskadiperiaatteella.
Kiertotalous on luontainen osa biotaloutta, ja siihen liittyviä ratkaisuja tulee edistää. Materiaaleja on käytettävä uudelleen mahdollisimman monta kertaa, mutta tulevaisuudessa tarvitaan myös uusia raaka-aineita. Näiden uusien materiaalien tulisi olla biopohjaisia ja uusiutuvia. Markkinoita ei tule
rajoittaa niin kutsutun kaskadiperiaatten mukaan. Jos markkinoita lähdetään rajoittamaan kaskadiperiaatten kautta, tämä lisää markkinahäiriöitä ja heikentää metsänomistajien mahdollisuuksia. Lisäksi EU:n olisi tehtävä selvä ero uusiutuvien ja uusiutumattomien resurssien välillä, mikä tarkoittaa, että biopohjaisten materiaalien käyttöä EU:n ja maailmanmarkkinoilla on tuettava voimakkaasti.
5) Biotaloudella irti fossiilisista materiaaleista.
Vahvalla biotalousstrategialla EU voi saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa. Metsät edistävät ilmastonmuutoksen hillintää monin tavoin. Lisääntyneen kasvun myötä metsät voivat tuottaa monenlaisia tuotteita, jotka korvaavat fossiilisia. Metsien kasvuun onkin panostettava. Metsät eivät ole tehokkaita pitkäaikaisia hiilivarastoja, eikä hiilinielujen kasvattamisen tulisi enää olla EU:n ilmastopolitiikan keskiössä.
