Metsitystuen tarkemmat ehdot ja tukitasot vahvistettiin tammikuussa

26.1.2021

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote: Joutoalueita metsittämällä voidaan lisätä Suomen metsäpinta-alaa

Joutoalueiden metsittämiseen uusi tukijärjestelmä

Joutoalueiden metsittäminen on yksi keino lisätä hiilensidontaa ja vähentää maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Metsityksen määräaikaista tukemista koskeva laki tuli voimaan vuoden 2021 alusta ja on voimassa vuoden 2023 loppuun. Kyseessä on uusi tukijärjestelmä, joka on valmisteltu osana maankäyttösektorin ilmastokokonaisuutta. Tukea voi hakea metsäkeskuksesta maaliskuusta alkaen.

Metsitystukea voidaan myöntää joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Aktiivisessa viljelykäytössä olevia peltoja ei ole tarkoitus metsittää, joten tuen ehtona on, että peltoalalle ei ole myönnetty maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.

Metsitystukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseutumaisema, vesitalous ja kaavarajoitteet. Metsäkeskus pyytää ELY-keskukselta lausunnon ennen tukipäätöksen tekoa. Tukea ei esimerkiksi myönnetä ympäristö- ja luontoarvoiltaan merkittävien alueiden, kuten niittyjen, ahojen, ketojen tai hakamaiden metsittämiseen. Tavoitteena on, että metsitettävillä aloilla edistetään myös monimuotoisuutta esimerkiksi kasvattamalla useampia puulajeja. 

Metsitystukea myönnetään yksityisille maanomistajille. Metsitettävän alueen tulee olla yhtenäinen, vähintään 0.5 hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä alue. Alueen tulee olla luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva. Tuen ehtona on, ettei saman alueen metsittämiseksi ole aiemmin myönnetty julkista tai yksityistä rahoitusta. Tavoitteena on pysyvän metsäalan aikaansaaminen, joten metsitystukea ei myönnetä esimerkiksi energiapajun kasvattamiseen tai joulukuusiviljelmille. Metsitetyn alueen hoitovelvoite ja metsämaana säilyttämisvelvoite kestävät kymmenen vuotta. Metsitystukeen liittyviä toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen tukipäätöksen saamista.

Metsitystuen tarkemmat ehdot ja tukitasot vahvistettiin tammikuussa

Metsitystuki muodostuu kiinteästä kustannuskorvauksesta ja hoitopalkkiosta, jotka perustuvat keskimääräisiin laskennallisiin hehtaarikohtaisiin kustannuksiin. Tukitasoista säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka vahvistettiin 21.1.2021.

Kustannuskorvaus eli metsityskorvaus on entisillä maatalousmailla ja muilla joutoalueilla 1 500 euroa hehtaarille, jos metsitettävä alue sijaitsee kivennäismaalla ja 2 000 euroa hehtaarille, jos metsitettävä alue sijaitsee turvemaalla. Monimuotoisuuden edistämiseksi korvauksen saa kivennäismaapohjaisilla kohteilla korotettuna, jos metsityksessä käytetään jaloa lehtipuuta tai tervaleppää. Jos metsitettävä alue on entistä turvetuotantoaluetta, on metsityskorvaus edellä kuvattua alempi. Jos entisen turvetuotantoalueen metsitys toteutetaan istuttamalla, on metsityskorvaus 1 500 euroa hehtaarille ja 1 000 euroa hehtaarille jos metsitys toteutetaan kylvämällä.

Hoitopalkkio on yhteensä 900 euroa hehtaarille. Hoitopalkkio maksetaan kahdessa saman suuruisessa erässä toisena ja kahdeksantena vuotena metsityksen jälkeen. Metsityksen tuet tulevat metsätalouden verotettavaksi tuloksi.

Valtioneuvoston asetuksessa määritellään myös joutoalueiden metsityksessä hyväksyttävät puulajit ja säädetään kasvatettavien taimien vähimmäismäärästä hehtaaria kohti ja metsänviljelyaineiston alkuperästä. Lisäksi asetuksessa täsmennetään millaisia metsitettäväksi soveltuvat alueet ovat ja mitä seikkoja arvioidaan tukea myönnettäessä. Asetuksessa määritellään myös mitä toimenpiteitä edellytetään ennen metsitystä ja taimikonhoitovaiheessa.

Lisätietoja: mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/joutoalueiden-metsitys