MTK:n työ kantaa hedelmää - Euroopan parlamentti kaatoi metsien valvontasäädöksen, metsäkatoasetukselle jatkoaikaa

Euroopan parlamentin ympäristö- ja maatalousvaliokunnat äänestivät tiistaina metsien monitorointiasetuksesta, joka lisäisi metsistä kerättävää dataa. MTK on seurannut kehitystä tiiviisti ja nostanut esiin lainsäädännön ongelmakohdat jo varhaisessa vaiheessa. MTK:n näkemyksen mukaan metsien monitorointi ei tuo lisäarvoa metsänomistajille. Kaatuminen vahvistuu lopullisesti lähiaikojen täysi-istunnossa.

”Metsänomistajilla on jo käytössään runsaasti kansallista ja kansainvälistä dataa metsäsuunnittelun tueksi. EU-tason metsämonitoroinnin kehittäminen uhkaisi omaisuudensuojaa, lisäisi sääntelyä ja antaisi komissiolle laajat valtuudet yksityiskohtaiseen karttatason tietoon, jonka käytöstä ja tulkinnasta ei ole varmuutta. Käytännössä kyse oli komission pyrkimyksestä keskittää metsien valvontavalta itselleen”, toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Komissio on ilmoittanut tällä kaudella tavoitteekseen EU-lainsäädäntöjen yksinkertaistamisen, mutta MTK:n mukaan metsien monitorointilainsäädäntö ei tue tätä tavoitetta. Toteutuessaan se lisäisi jäsenmaiden raportointivelvoitteita merkittävästi.

”Metsiin liittyvää lainsäädäntöä on tullut viime vuosina runsaasti. Kukaan päättäjä ei ole pystynyt perustelemaan, mihin metsien monitorointiasetuksen raakadataa käytettäisiin tai miksi komissio tarvitsee metsänomistajien tilakohtaista tietoa itselleen”, sanoo MTK:n kansainvälisten metsäasioiden asiantuntija Maria Pohjala.

Lisäksi komissaari Jessika Roswall esitti tiistaina, että metsäkatoasetuksen toimeenpanoon myönnetään vuoden lisäaika, eikä velvoitteita sovelleta vielä ensi vuoden alusta.

”MTK ottaa tämän uutisen ilolla vastaan. Hyvää tarkoittava metsäkatoasetus on osoittautunut toimimattomaksi ja aiheuttaa tarpeetonta sääntelyä. Jatkoaika mahdollistaa asetuksen yksinkertaistamisen ja ehkä voi johtaa asetuksesta luopumiseen – valitettavasti monet toimijat mukaan lukien metsänhoitoyhdistykset ovat jo joutuneet investoimaan tarpeettomaan ja tuloksettomaan järjestelmään”, korostaa Marko Mäki-Hakola.

Metsien monitorointiasetuksessa komissio haluaa, että metsätietoa kerätään ja jaetaan karttamuodossa jopa tilatasolta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kenelle metsädata kuuluu ja miten sitä käytetään, sillä metsänomistajat eivät välttämättä tiedä tietojen käyttötarkoitusta. Asetus lisäisi metsänomistajien raportointivelvoitteita ja kasvattaisi jäsenmaiden hallinnollista työtä.