MTK: Ympäristötuen ja METSO-rahoituksen ahdinko iskee monimuotoisuustyöhön - osaajat ja kohteet kaikkoavat
Valtakunnallinen
Metsätalouden ympäristötukikriteerien tiukentuminen ja valtion rahoituksen supistuminen ovat ajaneet tilanteeseen, jossa monimuotoisuustyötä tekevät metsänomistajat ja luonnonhoidon ammattilaiset jäävät tyhjän päälle.
Suomen metsäkeskus kiristi 18. maaliskuuta yllättäen ympäristötukien kriteerejä. Valtion rahoittaman METSO-suojeluohjelman rahoituksen laskettua viime vuosina, ei tarve yksityisten metsänomistajien vapaaehtoiselle metsien suojelulle ole laskenut.
Metsänomistajat ovat voineet hakea ehdot täyttäviä luontokohteitaan määräaikaiseen kymmenen vuoden suojeluun Metsäkeskuksen myöntämän Metka-tukijärjestelmän ympäristötuen kautta. Kriteeristön yllättävä kiristys maaliskuussa uhkaa pysäyttää valtion tukeman vapaaehtoisen metsiensuojelun.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vaatii pikaisia ratkaisuja rahoitusvajeeseen, jotta suomalainen vapaaehtoisuuteen perustuva luonnonhoito ja -suojelu ei romahda.
– Metsäkeskuksen kautta konkretisoitunut rahoitusahdinko on kuin märkä rätti niiden metsänomistajien ja asiantuntijoiden kasvoille, jotka ovat sitoutuneet vapaaehtoiseen monimuotoisuustyöhön, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo.
Tilanne on metsänomistajan kannalta vaikea. Ympäristötukikriteereitä täyttäviä kohteita olisi tarjolla runsaasti, mutta valtion rahoitus ei kata tarvetta.
– Tilanne on absurdi. Metsänomistajia on kannustettu tarjoamaan monimuotoisuuskohteita, mutta nyt valtio ei pystykään lunastamaan lupaustaan. Ilman rahoitusta vapaaehtoinen suojelu ei toimi, ihmettelee MTK:n asiantuntija Heli Siitari.
Ammattilaiset vaarassa, organisaatiot eivät voi ylläpitää osaamista ilman työtä
Metsänhoitoyhdistysten luonnonhoidon ammattilaisia on koulutettu vuosia tarjoamaan monimuotoisuuspalveluita, nyt työ uhkaa kuitenkin loppua.
– Jos luonnonhoidon tehtäviä ei pystytä rahoittamaan, organisaatiot joutuvat luopumaan asiantuntijoista, joiden osaaminen on rakennettu pitkällä aikavälillä. Ensin valtio vähensi metsäkeskuksesta luonnonhoidon ammattilaisia ja siirsi kohteiden valmistelun toimijoille. Kun kohteita sitten on valmisteltu runsaasti, ei rahaa olekaan, ja siksi pitää kiristää kohteiden vaatimuksia. Tämä on kohtalokasta sekä monimuotoisuudelle että metsäalan uskottavuudelle. Myös luonnonarvomarkkinoiden syntyminen on vaarassa, harmittelee Mäki-Hakola.
Ilman tukea taloudellisesti ajattelevalle metsänomistajalle ei käytännössä jää muita vaihtoehtoja.
– Jos valtio ei rahoita monimuotoisuutta ja luonnonarvomarkkinat ovat vasta syntymässä, metsänomistajien on pakko turvautua perinteiseen metsätuloon. Se tarkoittaa, että osa kohteista joudutaan viemään hakkuisiin. Tämä ei ole kenenkään etu; ei luonnon, ei yhteiskunnan eikä metsänomistajan, huomattavat Siitari ja Mäki-Hakola.
MTK:n vaatimukset vapaaehtoisen luonnonsuojelun turvaamiseksi
MTK muistuttaa, että vapaaehtoisuus on Suomen luonnonsuojelun kulmakivi, ja sen uskottavuus edellyttää, että valtio hoitaa oman osuutensa.
MTK vaatii hallitukselta pikaisia toimia rahoitusvajeen paikkaamiseksi:
- METSO-ohjelman ja ympäristötuen lisärahoitus jo vuoden 2026 aikana
- Pitkän aikavälin rahoitusvarmuus, jotta organisaatiot voivat säilyttää osaajansa
- Selkeä viesti metsänomistajille, jotta luottamus vapaaehtoisuuteen säilyy
Ajankohtaista
Metsäkatoasetus – mitä se tarkoittaa metsänomistajalle?
Valtakunnallinen
Metsäkatoasetus tuo uusia velvoitteita puukauppaan, mutta metsänomistaja saa apua metsänhoitoyhdistykseltä. Tärkeintä on huolehtia, että kaikki kauppaan liittyvät asiakirjat ovat tallessa ja hakkuut on metsälain ja asetuksen vaatimusten mukaisesti.
Mhy Rautavaaran ja Mhy Savotan hallitukset allekirjoittivat aiesopimuksen fuusiosta
Valtakunnallinen
Metsänhoitoyhdistys Rautavaaran ja Metsänhoitoyhdistys Savotan hallitukset pitivät yhteisen kokouksen Iisalmessa maanantaina 17.8.2026. Kokouksen päätteeksi allekirjoitettiin aiesopimus yhdistysten toimintojen ja hallinnon yhdistämisestä.
