Taimikot kasvukuntoon

22.10.2019

Lumien tuloon asti on hyvä aika hoitaa taimikoita ja valtion Kemera-tukea on hyvin saatavilla taimikon varhaishoito- sekä nuoren metsän hoitotyöhön. Hoidettu taimikko tuottaa metsän elinaikana tuhansia euroja enemmän hehtaarilla kuin hoitamaton. Hoidettu metsä on myös helppokulkuisempi ja tuottaa aikanaan myös suuremman marja- ja sienisadon kuin hoitamaton pusikko.

Kemera-varoja riittää vielä loppuvuodeksi

Kemera-tuki eli kestävän metsätalouden rahoituslakiin perustuva tuki on tarkoitettu kannustamaan metsänomistajaa mm. taimikonhoitotöiden tekoon ja jos työkohde täyttää rahoituksen ehdot, tukea kannattaa ehdottomasti hakea. Me teemme sen puolestanne nopeasti sähköisesti, jolloin työt pääsee aloittamaan heti. Lisätietoja saat omalta metsäasiantuntijaltasi.

Syksy on hyvää aikaa tarkistaa taimikot, kun kesän ruoho- ja lehtipuukasvusto on lakastunut eikä lumi haittaa vielä näkyvyyttä. Myös ennakkoraivaukset kannattaa teettää tai tehdä talven työmaiden osalta ennen lumien tuloa.

Taimikoiden ja nuorten metsien harvennusrästit ovat joka vuosi esillä, kun vuosittaisia tutkimustuloksia Suomen metsistä julkaistaan. Jos taimikonhoidossa viivytellään, kustannukset nousevat 10-15 prosenttia vuodessa. Hoitamattomille nuorille metsille käy kuten porkkanan kylvöriveille; jos porkkanoita ei kesällä kouli, sadonkorjuun aikaan ei ole juuri muuta satoa kerättävissä kuin riukuuntuneita pieniä porkkanoita ja yksittäisiä isompia porkkanoita. Metsissä hoitotöiden vaikutukset vain näkyvät paljon pidemmän ajan päästä. Harventamattomasta metsästä tulee huomattavasti vähemmän arvokasta tukkikokoista puuta sadonkorjuun aikaan, oli hakkuutapana sitten perinteinen harvennushakkuu, uudistushakkuu tai eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu. Lisäksi puukauppatulot myöhästyvät pienenemisen lisäksi.

Metsänhoitoa kannattavasti

Metsän kiertoajan kasvun, tuoton ja myös paljon esillä olleen hiilinielun näkökulmasta uudistusalan nopea uudistaminen hakkuiden jälkeen sekä ajallaan tehdyt taimikonhoitotyöt on yleensä paras ratkaisu maaomistajan kannalta. Nuori kasvava metsä sitoo paremmin hiiltä kuin esimerkiksi yli 100 vuotias hiljalleen kuoleva (ja hiiltä ilmakehään vapauttava) Etelä-Suomalainen kuusikko, jonka kasvua kuusenjuurikääpä ja kirjanpainajakuoriaiset haittaavat.