Tuulivoimalapuistot Mhy Pyhä-Kalan alueella

13.10.2021

Oulun läänin eteläosiin on rakennettu ja on edelleen suunnitteilla mittava määrä tuulipuistoja useiden eri yhtiöiden toimesta. Kuluvan vuoden aikana vauhti näyttää kiihtyneen uusien tuulivoimahankkeiden suunnittelussa myös Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa. 

Uutta on, että samalle alueelle suunnittelee kilpaa kahdesta kolmeen eri tuulivoimayhtiötä jotka lähestyvät maanomistajia vuokrasopimuksella ja houkuttelevat allekirjoittamaan maanvuokrasopimuksen.

Tuulivoimakanta

Vuoden 2020 aikana Suomeen rakennettiin 67 uutta tuulivoimalaa ja vuoden lopussa suomessa oli yhteensä 821 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 2586 MW. 2020 tuotettiin tuulivoimalla sähköä 7,8 TWh, mikä kattoi 10% Suomen sähkönkulutuksesta ja 12 % Suomen sähköntuotannosta. Suomen tuulivoimayhdistyksen tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan tammikuuhun 2021 mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita 21 300 MW edestä.

Vuonna 2021 uusia voimaloita valmistunee 207 kappaletta ja ensi vuonna 236. Vuodelle 2023 on näillä näkymin valmistumassa ainakin 186 uutta tuulimyllyä. Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen arvioi, että tuulivoimatuotannon teho yli kaksinkertaistuu tulevan kolmen vuoden aikana. (Kaleva 18.8.)

Mhy Pyhä-Kalan alueella oli toiminnassa tuulimyllyjä v. 2020 mennessä noin 150 kpl. Suunnitteluvaiheessa ja osin jo luvitettuna on tulossa lisää. Tuulivoimaa on tai on suunnitteilla lähes kaikkiin kuntiin Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa.

Tuulivoimapuiston maanvuokrat ovat tervetullut lisä maanomistajan tuloihin

Tuuliyhtiöt pyrkivät toimimaan kahdella tavalla. Valtaosa toimii mahdollisimman salaisesti ja pyrkii tekemään maanvuokrasopimukset kaikessa hiljaisuudessa. Osa toimii avoimesti. Myös vuokrasopimukset ja vuokratasot ovat kovin erilaisia. Uutta on, että samalle alueelle suunnittelee kilpaa kahdesta kolmeen eri tuulivoimayhtiötä. Tuulivoimayhtiöt lähestyvät maanomistajia vuokrasopimuksilla ja houkuttelevat allekirjoittamaan maanvuokrasopimuksen.

Vuosina 2008-2010 solmitut sopimukset lähtevät 3000 euron vuokratasosta tuulivoimalaa kohti vuodessa ja vuokra kohdistuu yleensä yksinomaan tuulimyllyn sijaintikiinteistöön. Vuonna 2021 solmittujen uusien sopimusten vuokratasot ovat liikkuneet Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa keskimäärin jo yli 35 000 euron tasolla tuulivoimalaa kohti. Parhaimmat toteutuneet vuosivuokrat ovat vuonna 2021 olleet yli 50 000 euroa voimalaa kohti. Myllyjen kootkin ovat parin vuoden aikana selvästi kasvaneet piirustuslaudoilla. Tällä hetkellä yleisin myllyn koko on jo 5-7 megawattia.

Osassa sopimuksia vuokra on kiinteä ja indeksiin sidottu, osassa vuokra on sidottu myllyn tuottoon. Jotta tuottoperusteisessa vuokrassa päästään yli 30 000 vuosivuokraan, pitäisi vuokratason olla lähelle 3 prosentin luokkaa nykyisellä markkinasähkön hinnalla ja tuolla 5 megawatin voimalakoolla. Sinällään tuottoperusteinen malli on hyvä, sillä se seuraa tiiviisti markkinasähkön hintakehitystä. Mikäli vuokra on kiinteä tai siinä on kiinteitä osia, tulisi ne sitoa elinkustannusindeksiin tai muuhun vastaavaan indeksiin.

Tuulivoimapuiston sähköasema kannattaa vuokrasopimuksissa käsitellä yhtenä ''voimalana'', jotta maanomistaja, jonka maalle se tulee, saa siitäkin voimalaa vastaavan vuokratulon.

Kannattaa olla todella tarkkana, minkälaisen sopimuksen allekirjoittaa! Ratkaisevaa on aina sopimuksen sisältö ja sen ehdot. Ne ovat aivan erilaisia eri sopimuksissa. Tuulipuistojen maanvuokraus on sinällään kannatettavaa ja se tukee hyvin normaalin metsätalouden harjoittamisen liiketoimintaa ja tuo kaivattua lisätuloa maanomistajille.

Myös naapurit osallisiksi

Tuulivoimayhdistys on esittänyt vuokratuotolle jakoa, jossa vuokrasta 30% tulisi tuulimyllyn tontille ja 70% lähialueelle maapohjan perusteella. Myös myllykiinteistö pääsee osalliseksi pinta-alavuokrasta myllynpaikan vuokran lisäksi. Osalliseksi pääsevät tässä mallissa myös naapurikiinteistöt esimerkiksi 700 metrin säteellä. Tämä sen takia, että maankäytön ja rakentamisen rajoitukset, meluhaitat ja maisemamuutokset koskettavat aina myös lähinaapureita, eli ns tuulenottoaluetta. Tämänsuuntaisia malleja on käytössä jo useiden tuulipuistojen sopimuksissa.

Yhden tuulimyllyn käyttöikä on noin 20 vuotta. Niinpä vuokrasopimusten kestot määritellään useimmiten 30-40 vuodeksi. 2000-luvun alussa rakennettuja tuulivoimaloita on rikkoutunut korjauskelvottomiksi, eli jo kymmenen vuoden jälkeen riski toiminnan keskeytymisestä kasvaa selvästi. Nykyiset toimijat kuitenkin vakuuttavat, että nykytekniikka on kestävämpää. Vuokrasopimukseen on syytä laittaa purkuvakuus sopimusehdoksi, jonka suuruus tulisi olla noin 100 000 euroa voimalaa kohti.

Maanomistajat yhdessä neuvottelemaan

Mikäli saat yhteydenoton tuulivoimahankkeelta tai siirtolinjojen rakentajalta, ei kannata suin päin hyväksyä ehdotettua sopimusta. Jos sopimuksen tekemiseen painostetaan kiireeseen vedoten, pitää hälytyskellojen soida. Suunnittelu ja rakentaminen vie vuosia, eikä esimerkiksi muutama viikko viivästytä hanketta. Maanomistajien kannattaa kokoontua yhteen ja käyttää sopimuksen läpikäymisessä apuna asiantuntija-apua.

Yksittäinen maanomistaja tuskin saa neuvoteltua parannuksia maanvuokrasopimuksiin, mutta kun maanomistajat antavat valtakirjan neuvotteluihin yhdelle tai kahdelle aktiiville, niin jo alkaa tapahtua. Parhaimmassa tapauksessa alueen maanomistajat pääsevät kilpailuttamaan hankealueen usealla eri tuulivoimayhtiöllä ja näin toimien saadaan paras mahdollinen vuokrahinta. Tällä tavoin toimimme eräässä tuulivoimahankkeessa missä maanomistajia oli noin 120. 40 maanomistajalta saatiin valtakirjat neuvotteluihin ja tuulivoimayhtiö nosti vuokratarjoustaan 25 % siinä vaiheessa, kun aloitimme valtakirjojen keräämisen. Lopullisissa neuvotteluissa vuokra nousi vielä tästä noin 35 %. Vuokra on tässä tapauksessa sidottu voimalan sähköntuottoon, joten vuosivuokra riippuu sähkön hinnasta ja tuotantomäärästä. Mikäli tuulivoimapuisto toteutuu suunnitellussa laajuudessaan (40-45 voimalaa), niin kolmenkymmenen vuoden vuokra-ajalle laskettuna saimme neuvoteltua yli 10 miljoonaa euroa enemmän vuokraa mitä oli alkuperäisessä tarjouksessa.

Siirtolinjat ovat maanomistajien murheenkryyni

Voimaloiden tuottama sähkö pitää luonnollisesti siirtää kantaverkkoon. Tätä varten pitää rakentaa vähintään 110 kV:n siirtolinja. Tässä yhteydessä kärsijöiksi joutuvat voimala-alueiden ulkopuoliset maanomistajat, sillä he eivät pääse nauttimaan tuulivoiman tuotoista. Heiltä lunastetaan maat johtokäytäviä varten pilkkahinnalla, muutamalla satasella per hehtaari, ei siis käyvällä hinnalla. Siirtojohdot voivat olla kymmeniä kilometrejä, joten niiden alle jää kymmeniä, jopa satoja hehtaareja maata. Kyse ei siis ole ihan pikkujutusta.

Siirtolinjojen alta pitää poistaa puusto. Usein tarjotaan mahdollisuutta myydä puut itse, eli tehdä puukauppa. Tällöin puukauppatulo verotetaan pääomatulona eli 30 %:n mukaan. Jos tähän ei suostu, vaan vaatii korvausta lunastusmenettelyn kautta lunastuskorvauksena, voi taas käyttää 80 %:n hankintameno-olettamaa, jonka seurauksena puista saadun korvauksen vero putoaa 6%:iin. Maanomistajan kannalta verotuksesta johtuva ero voi nousta tuhansiin euroihin. Tämän takia maanomistajan kannattaa lähes aina mennä lunastusmenettelyyn.

Olkaa yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen, mikäli saatte tarjouksia tuulimyllyn paikoista tai vuokrasopimusmalleja allekirjoitettavaksi, tai tarvitsette muuta apua tuulivoimaloiden suhteen. Pyrimme osaltamme auttamaan sopimusneuvotteluissa ja vaikuttamaan siihen, että maanomistajan kannalta kohtuuttomia sopimuksia ei solmittaisi.

 

Maunu Kilpivaara, johtaja
p. 0442438275
maunu.kilpivaara@mhy.fi